Pirkko Kortekangas: Kehitysjohtaja, UNA Oy
Maritta Korhonen: Kehittämispäällikkö, Kela
Oletko hakenut uutta passia sähköisesti? Kun löydät valokuvaamon, joka osaa lähettää kuvasi viranomaisille, voit hoitaa koko muun prosessin itse ilman virastossa asiointia – passin joutuu kyllä vielä hakemaan vaikka lähimmältä kioskilta.
Miksi sitten seuraavat tarinat eivät ole tänään totta?
- Kansalainen saa ajokortin yhdellä sähköisellä asiointikerralla Trafin palvelusivustolla, kun hän on käynyt todistuttamassa terveydentilansa ajamiseen soveltuvaksi lääkärille. Jos ajokortin hakija olisi juuri käynyt lääkärissä ja optikolla jonkin muun syyn takia, ei ajokortin takia tarvitsi uudelleen käydä lääkärissä. Hakija vain tekisi sähköisen pyynnön ajoterveystodistuksesta lääkärille, joka kuittaa järjestelmän eri lähteistä koostamat tarvittavat tiedot riittävän tuoreiksi ja kattaviksi lääkärille, ja klik – ajoterveystodistus on toimitettu.
- B-todistus lääkekorvauksesta tai pitkittyvästä sairauspoissaolosta johtaa käsittelyyn etuus-Kelassa viiveettä, koska todistus siirtyy sähköisesti suoraan Kelalle.
- Kuka korvaa? Se on tällä hetkellä kansalaisen korvauspäätöksiä pitkittävä kysymys, kun Kela ja vakuutusyhtiö pohtivat kukin vastuitaan. Kun toivottavasti 2020 paitsi Kelalla, myös vakuutusyhtiöllä on päätöksenteossa tarvittava aineisto sähköisenä viiveettä, piinaava korvauspäätöksen odotteluaika lyhenee merkittävästi.
- Tieto henkilön kuolemasta välittyy tarvittaville tahoille heti, kun lääkäri toteaa elämän päättyneeksi. Samalla sulkeutuu kaikki, mikä nyt voi aiheuttaa paljon työtä jälkeen jääville omaisille, läheisille ja muille toimijoille: kuoleman jälkeen maksettujen eläkkeiden takaisinperintä, päättyneiden palveluiden laskutukseen menneiden maksujen takaisin maksaminen tai vainajan aiemmin tehtyjen varausten peruminen mm. terveydenhuollossa. Nyt viive tiedon kulussa voi olla jopa viikkoja, kun tiedon lähteminen tarvittaville tahoille odottaa lopullista kuoleman syyn toteamista.
Yhteiset ja yhtenäiset e-lomakkeet käyttöön
Edellä kuvatut tarinat odottavat vain sitä, että terveydenhuolto ottaa käyttöön e-lomakkeet. e-lomakkeilla tarkoitetaan kahta asiaa:
- Valmis todistus tai lausunto arkistoituu lääkärin allekirjoituksen jälkeen välittömästi Kanta-palveluihin ja Omakanta-palvelun kautta potilaan nähtäville.
- Valmis todistus tai lausunto välittyy reaaliaikaisesti sinne, minne on tarkoitus. Jo nyt etuus-Kela, Trafi ja Väestörekisterikeskus ovat edenneet omassa digitalisaatiossaan siten, että asiakkaan prosessit todella nopeutuvat, kun terveydenhuollon tieto tulee sähköisenä.
E-lomakkeiden käyttöönotossa ei ole tällä kertaa kysymys siitä, että lääkäreille siirretään uusia tehtäviä tai pakotetaan aivan uuden toimintamallin opetteluun. Lääkäri tekee todistukset ja lausunnot jo nyt tietokoneelle – itse kirjoittaen tai sanellen. Uudessa mallissa lääkäriltä jää pois paperille allekirjoitus. Uutta on, että lääkäri saa sovellukselta tukea todistuksen pakollisten tietojen asianmukaiseen täyttämiseen. On myös mahdollista miettiä, käytetäänkö vastaanoton tai toimistohenkilökunnan aikaa potilaan oman tai työnantajakappaleen tulostamiseen. Toimistohenkilökunnalta jää pois postituksen ja kopioiden arkistoinnin vaiva.
Yhteinen toteutus nopeuttaa kehittämistyötä ja alentaa kustannuksia
E-resepti kaikessa nykyisessä kätevyydessään toteutettiin mallilla, jossa reseptisovellus tehtiin erikseen jokaiseen käytössä olevaan potilastietojärjestelmätuotteeseen. Malli oli kallis ja käytettävään versioon pääseminen vei aikaa. Myös lainsäädännön muutosten saaminen terveydenhuollon toimintaan kestää pitkään, kun jokainen toimija odottaa ensin oman järjestelmätoimittajan uutta versiota ja sitten oman organisaationsa käyttämän järjestelmän päivitystä.
E-reseptin toteutuksen kokemuksista oppineena e-lomakkeet päätettiin tilata laajassa julkisen terveydenhuollon yhteistyössä erillisenä keskitettynä ratkaisuna. Erillisinä toteutuksina kustannusten arvioitiin olevan 11 miljoonaa euroa. Nyt UNA-yhteistyössä toteutettuun yhteiseen ratkaisuun on toistaiseksi käytetty alle miljoona euroa. Yksityinen sektori ja Apotti ovat lisäksi tehneet erillistoteutuksia, joiden kustannuksia ei ole julkistettu.
Lomake UNA on valmis käyttöönottoon. Integroitava, kaikkien potilastietojärjestelmien kautta käytettävissä oleva sovellus ei ehkä kuulosta uudelta asialta, mutta sitä se todellakin on, huomioiden niin viiveettömyyden kuin ajantasaisen tiedon välittämisen tarpeet. Laajoissa käyttöönotoissa saamme paljon lisää tietoa erilaisten käyttöympäristöjen piirteistä, jotka osaltaan haastavat hieman yksinkertaistettua visiota yhteentoimivuudesta. Terveydenhuollossa käytössä olevien järjestelmien monimuotoiset tavat kommunikoida integroitavan ulkoisen sovelluksen kanssa ovat olleet tiedossa jo pitkään. Tarvitaan kuitenkin koordinoitua julkisen sektorin yhteistyötä, jotta haasteet saadaan kansallisen yhteentoimivuuden ”to do” -listalle
Opimme ja opettelemme yhteistä tekemistä
Yhteisen keskitetyn e-lomakepalvelun, Lomake UNAn, toteutus on ollut monessa mielessä uudenlaisen toimintamallin opettelua myös yhdessä viranomaisten kanssa. Merkittävintä on ollut havaita vahva sitoutuminen, kun asian omistajana on suoraan ne tahot, joiden arjen asiakaspalvelun prosesseissa digitalisaatio oikeasti näkyy ja tuntuu. Jos muutoksen lähtökohta on ainoastaan tietojärjestelmätoimittajien pakko toteuttaa lakisäätöinen muutos, tuloksena ei ole kaikkia osapuolia hyödyttävä ja toimintaa muuttava digitalisaatio vaan vain uusi osio tietojärjestelmässä.
Nyt toteutetut terveydenhuollon e-lomakkeet ovat pieni askel koti tarkoituksenmukaisempaa tiedon käsittelyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon todistusten ja lausuntojen välittämisen toimintamallit ja tavoitteet, sekä viranomaisille että asiakkaalle itselleen, kaipaavat perusteellista pohdintaa. On kuitenkin selvää, että jatkossakin on tilanteita, joissa jokin etuus tai päätös edellyttää alan ammattihenkilöiden oikeaksi toteamia tietoja asianosaisen palvelutarpeista, terveydestä tai sairaudesta. E-lomake voikin jatkossa olla automaattisesti asiakkaan tiedoista kerätty kooste, joka toimitetaan asiakkaan suostumuksella asiakkaan osoittamaan tarkoitukseen, ammattihenkilön tekemän validoinnin kautta.
Aikanaan potilastietojärjestelmien käytettävyyttä ja integroitavuutta merkittävällä tavalla nostanut minimikontekstinhallinta ei enää riitä seuraavissa kehitysaskeleissa. Jatkossa tarvitaan UNA-ytimen kaltainen ratkaisu, joka kykenee toteuttamaan tietopyynnöt, viimeisten tietojen haun ja toimittamisen tarvittavaan hyväksyntäketjuun.
E-lomakkeiden käyttöönotto terveydenhuollossa mahdollistaa pienten mutta hankalien yksityiskohtien helpottumista kansalaisen arjessa. Kohti asiakaslähtöistä sotea päästään siten vaiheittain toiminnan kannalta pienillä muutoksilla – yhteisesti toteutettuna.
