Hyvinvointialueet rakentavat tarmokkaasti uutta, mutta aina ei ole selvää, millaisia tarpeita kulman takana odottaa. Kansalaisten oman datan hyödyntäminen terveydenhuollossa ja tekoäly ovat esimerkkejä uusimmista kysymyksistä. Kuinka vastata käyttäjäryhmien toiveisiin nyt ja ylihuomenna?
UNAn kehitysjohtaja Juha Rannanheimo ja arkkitehti Henri Huttunen ovat tottuneet työskentelemään sellaisten digitaalisten ratkaisujen parissa, joita ei oikeastaan vielä olekaan.
– Tarvitaan rohkeutta katsoa pitkälle ja tehdä uusia avauksia, vaikka juuri nyt pöydällä pyörisivät päivänpolttavat kysymykset. Hyvinvointialueilla olisi nyt tärkeää pitää pitkän tähtäimen visio kirkkaana mielessä, Henri Huttunen sanoo.
– Vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on se paras tapa jäsentää epävarmaa tulevaisuutta. Hyvinvointialueiden yhteinen APTJ-tulevaisuusfoorumi on yksi esimerkki tällaisesta yhteistyöstä, ja jatkamme sitä syksyllä, toteaa Juha Rannanheimo.
Aikaa asiakkaan kohtaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Juha Rannanheimo pitää keskeisenä, että tieto saadaan kulkemaan palveluorganisaation ja asiakkaan välillä. Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena ovat suunnitelmalliset palvelukokonaisuudet, joissa asiakkaat ja potilaat pääsevät palveluihin käsiksi ja tietävät, mitä tapahtuu seuraavaksi.
On myös huomioitava, että yhä useampi kansalainen hallinnoi itse omissa laitteissaan hyödyllistä terveystietoa.
– Ihmiset ovat koko ajan kykeneväisempiä osallistumaan omiin palveluihinsa ja tuottamaan tietoa yhdessä ammattilaisen kanssa. Nyt ammattilainen joutuu kirjaamaan samoja asioita moneen kertaan, mikä vie aikaa, Rannanheimo toteaa.
– Selvittelemme parhaillaan sitä, miten ihmisten itse tekemien kotimittausten tai esimerkiksi älykelloista keräämää hyvinvointitietoa voisi tuoda osaksi hoitoa. Erityisesti kiinnostaa se, kuinka ammattilaiset kokevat tämän tiedon hyödynnettävyyden. Saamme tästä tulokset diplomityön muodossa elokuussa.
Pitkällä tähtäimellä ammattilaisten ajankäyttö tehostuu vaiheittain. Ensimmäinen askel on tarvittavan tiedon löytyminen vaivatta. Seuraavaksi tulee kevenemään tiedon tuottaminen. Tietojen rakenteisuuskin on tärkeää, mutta tiedon tuottamista tulee helpottaa. Puheentunnistukseen ja tekoälyn – tai paremminkin tukiälyn – mahdollisuuksiin kohdistuu jo isoja odotuksia.
– Tutkimme parhaillaan esimerkiksi sitä, kuinka tekoäly voisi tukea ammattilaista kirjaamisessa siten, että se muuttaisi ei-rakenteisen tiedon rakenteiseksi. Tehtävämme on auttaa hyvinvointialueita ymmärtämään tämän tyyppisiä ratkaisuja ja rohkaista pilotoimaan, Huttunen kertoo.
Kun tulevaisuus on hämärän peitossa, toimintalähtöinen ja vaiheittainen kehittäminen kannattavat
Hyvinvointialueilla työskentelevät ovat läpikäyneet viime vuosina lukuisia uudistuksia ja muutoksia. Kun tulevaisuus on epävarma ja uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti, on Henri Huttusen mielestä toimintalähtöinen kehittäminen paras tapa edetä.
– Vain jos teknologinen uudistus todella tuo lisäarvoa ja helpottaa ammattilaisen työntekoa suoraan ja konkreettisesti, hän myös sitoutuu muutokseen. Kehittämisen perusteluksi ei riitä, että hallinto tai raportointi helpottuvat, jos ammattilaisen arki vaikeutuu, Huttunen painottaa.
Moni hyvinvointialue purkaa parhaillaan päällekkäisiä tietojärjestelmiä – usein raskaiden kilpailutuksien kautta. Tietojärjestelmiä kehitetään vauhdilla, jotta kehittämisvelka ja tuottavuuden parantumiseen tähtäävät toimet saataisiin käyntiin.
– Yksistään sosiaalihuollossa on lukuisia kilpailutuksia käynnissä. Niissä tehdään tietojärjestelmävalintoja ainakin kymmenelle seuraavalle vuodelle. Jos ratkaisut eivät ole tulevaisuusyhteensopivia, niin ongelmissa ollaan, Huttunen toteaa.
Upottavassa tulevaisuushetteikössä UNA pyrkii löytämään astinkiviä, joihin hyvinvointialueet voivat kehitystyössään tukeutua. Sellaisia ovat järjestelmien yhteentoimivuus ja standardit. Ne tarjoavat mahdollisuuksia liittää järjestelmäkokonaisuuteen uusia osia heti tai myöhemmin.
Kyse on siitä, että pitää voida jatkossa täydentää käytössä olevia järjestelmiä sote-toiminnan tarvitsemilla uusilla toiminnoilla. Se jos mikä on tulevaisuusyhteensopivaa.
– Olemme mukana esimerkiksi sote-tiedon vaihtoon keskittyvän FHIR-standardin kansallisessa kehittämistyössä, Huttunen kertoo.
Toinen keskeinen asia on sote-datan laadun ja hyödynnettävyyden edistäminen. Kansallisessakin keskustelussa esiin nousseella openEHR-teknologialla voisi olla osansa asian ratkaisussa. UNA osallistuu tiiviisti openEHR-yhteisön toimintaan, jotta teknologian mahdollisuudet ja hyödyt hyvinvointialueille pystytään hahmottamaan.
– Kun kaikki ei ole yhden järjestelmän tai järjestelmätoimittajan varassa, hyvinvointialue voi ottaa käyttöön uusia ratkaisuja nykyistä tehokkaammin ja ketterämmin, Rannanheimo summaa.
Entä mitä sanovat hyvinvointialueet? Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhosen ajatuksia soten suunnasta voit kuunnella UNAn Sotepuhe-podcastissa.
