Junalla matkustaessa olennaisia tietoja ovat, milloin juna lähtee, minne se menee ja milloin ollaan perillä. Matkustajan kannalta tärkeää on mennä siihen junaan, joka kulkee haluttuun paikkaan oikeaan aikaan. Ja tietysti junan kuljettajaan pitää voida luottaa.
UNA-yhtiön seuraava suurhanke on asiakas- ja potilastietojärjestelmien kilpailutus sille osalle Suomen väestöä, joka jää Apotti- ja Nova-hankkeiden ulkopuolelle. Hanke on äskettäin nimetty Kaari-hankkeeksi.
Kun Kaari-hanke on juuri nyt käynnistymässä, ne sairaanhoitopiirit, joille on kuntien antama mandaatti vetää alueensa uusien yhtenäisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintaa, joutuvat päättämään, ovatko UNA-junan kyydissä ja sopiiko sen aikataulu ja määränpää omiin tarpeisiin. Toisilla on luonnollisesti kiireempi kuin toisilla. Hankkeen arvoksi on kuitenkin laajalti nähty kansallinen yhtenäisyys, se, että ollaan yhdessä rintamassa, tehdään yhdessä hankkeen sisällön määrittelyitä ja aikataulutusta ja käytetään yhdessä parhaat resurssimme hankkeen onnistumiseksi. Tästä luottamuksesta konkreettisena esimerkkinä ovat muun muassa yliopistosairaanhoitopiirien äskettäiset päätökset lähteä osaltaan valmistelemaan APTJ-hankintojaan UNA-yhteistyössä.
Kaari-hankkeen mittakaava on huikea huomioiden osallistujien määrä, 11 sairaanhoitopiiriä ja kolmen miljoonan asukkaan populaatio. Lähdemme maakuntina jossain määrin eri tilanteista, osalla on käytössään yhdenmukaiset maakunnalliset järjestelmät, toiset lähtevät liikkeelle erittäin sirpaleisesta järjestelmäkartasta. Käytössä on sekä hyvin toimivia potilastietojärjestelmien osia että heikosti toimivia järjestelmiä, joista pahimmillaan on raportoitu merkittäviä potilasturvallisuuden vaarantumisen riskejä. Aikaa ei ole tuhlattavaksi, mutta siitä huolimatta hankintailmoitus kannattaa laatia huolella, jotta hankinta ei myöhemmin komplisoituisi yllättävällä tavalla. Tämä on Kaari-hankkeessakin otettava opiksi muualta saadun kokemuksen perusteella.
Yliopistosairaanhoitopiireissä on pitkään eletty varsin stabiilia aikaa Uranus-järjestelmien kanssa. Siitä huolimatta on lähdettävä liikkeelle kohti uuden polven tietojärjestelmiä ja niiden mahdollistamaa digitaalisuuden läpimurtoa. Itse koen sen niin, että nyt on myös johtajien syytä perehtyä siihen, mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tuo terveydenhuoltoon ja mitä uusia riskejä toiminnan murros aiheuttaa organisaatioissamme. Informaatioteknologian kehittymisen vaikutuksista terveydenhuoltoon on jo paljon suomalaisiakin julkaisuja luettavaksi esimerkiksi Jyväskylän yliopistosta. Terveydenhuollon digitaalista transformaatiota ei voi ulkoistaa ict-yhtiölle tai edes omalle tietohallinnolle, koska se lyö läpi koko organisaatiomme ja yhteiskuntamme. Haastan siis terveydenhuollon johtajat ottamaan näistä asioista selvää viimeistään tässä vaiheessa.
Uusien asiakas-ja potilastietojärjestelmien hankinta ja käyttöönotto edustaa isoa muutosta tuottamissamme palveluissa. Uuden sukupolven ohjelmat kehittyneine ominaisuuksineen toivon mukaan yhdenmukaistavat toimintatapoja maakunnittain ja kansallisesti, jotta vältymme moninkertaiselta räätälöintityöltä. Sen seurauksena monen ammattilaisen nykyinen tapa tehdä päivittäistä työtään muuttuu jollain tavalla. Jotta digitalisaation paljon mainostettu hyötypotentiaali saadaan käyttöön, on tarkkaan arvioitava, mitkä sähköiset ominaisuudet ja toiminnot tuovat lisäarvoa asiakkaalle palvelun laadun tai kustannustehokkuuden kannalta, mitkä ovat prameaa mutta käytännössä hyödytöntä koristetta. Tässä tarvitaan laaja-alaista työskentelyä järjestelmien tulevien käyttäjien ja hankintaorganisaation kesken, tietohallinnon johdolla.
Uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankinnan riskien arviointi on osa toiminnanmuutoksen strategista johtamista. Tämä kuuluu niiden organisaatioiden vastuulle, kunnille ja kuntayhtymille tai maakunnille, jotka aikanaan toteuttavat järjestelmien käyttöönoton omassa toiminnassaan. Meillä on tässä työssä hyviä kumppaneita, omistamamme ict-yhtiöt ja omistamamme UNA-yhtiö. UNA Oy:n uusi hallitus pyrkii osaltaan tukemaan osakkaidensa tarpeiden kuulluksi tulemista ja vuorovaikutusta yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. UNA-junan kuljettaja onnistuu tehtävässään, jos se saa kaikki matkustajansa turvallisesti perille yhdessä asetetun aikataulun mukaisesti.
