Sami Konttinen, Projektipäällikkö, Tilannekuva- ja Käyttöönottojen koordinointi -projektit
Eläessämme globaalisti ja valtakunnallisesti ennennäkemätöntä ja kriittistä aikaa, ei viestinnän merkitystä voine liikaa korostaa. Niinpä on hyvä luoda katsaus mitä UNA Ydin -ohjelman alla kehitettäville toiminnallisille piloteille kuuluu. Tämän kirjoituksen lähtökohdaksi on hyvä palauttaa mieliin UNA Ytimen toteutuksen kolme keskeistä vaihetta, jotka asemoivat myös toiminnallisia pilotteja (kts. kuva).
UNA Ytimen toiminnallisten pilottien valmistelu ja suunnittelu käynnistettiin jo vuoden 2018 syksyllä ja niiden vaatimaa määrittelyä ja suunnittelua on tehty koko ajan rinnalla UNA Ytimen integraatio- ja tiedonhallintaratkaisun kanssa – pilotithan tulevat ensimmäisenä hyödyntämään integraatio- ja tiedonhallintaratkaisun tarjoamia tietoja asiakkaan tilannekuvan kautta. Tämä tapahtuu mm. kertyneiden tietojen ja menneiden tapahtumien tarkastelun kautta. Jatkossa mahdollista on eri toimijoiden tuottamien hoitojen ja palveluiden suunnittelu, seuranta ja ohjaus.
On tärkeää ymmärtää, että tekemisessä on kyse useasta eri (projekti)kokonaisuudesta, jossa on todella paljon verkostomaista, rinnakkaista tekemistä – ja lukematon määrä riippuvuuksia. Rinnakkaisina kokonaisuuksina edistetään UNA Ytimen Integraatio- ja tiedonhallintaratkaisua (Digia-Atostek), asiakkaan Tilannekuvan käyttöliittymätoteutusta (Cinia) sekä Toiminnallisia pilotteja omina aluekohtaisina projekteinaan. Pilottialueet ja -käyttökohteet näet tarkemmin alta:
Vuoden 2019 aikana pilottiprojekteissa on, määritellyt hyötytavoitteet huomioiden, mm. tarkennettu pilottien käyttötilanteissa tarvittavia tietosisältöjä (kansalliset ja ei-kansalliset) ja huomioitu ne integraatio- ja rajapintasuunnittelussa, tarkennettu projekti- ja käyttöönottosuunnitelmia, tuotettu käyttäjätarinoita ja tehty käyttöliittymäsuunnittelua sekä tuotettu toiminnan-, tietojen-, tietojärjestelmien- ja teknologianäkökulmien kuvaukset. Parhaillaan ollaan käymässä erillisen projektityöryhmän toimesta läpi alueellisia käyttöönottovalmiuksia ja tarkentamassa niiden vaatimuksia mm. hyväksymistestaus- ja käyttöönottovalmiuksia varten. Oma lukunsa on alueellisiin toteutuksiin ja projektien etenemisen varmistavien hallinnollisten asioiden (sopimukset, luvat, selosteet, lainsäädäntö) huomiointi sekä pilottien tarvitsemien ylläpito- ja tukitoimintojen suunnittelu. Tämä kaikki on pitänyt tehdä eri projektien rinnakkainen eteneminen ja riippuvuudet huomioiden! Se ei aina ole (ollut) helppoa, mutta projektin aikana olen saanut todeta useita kertoja sairaanhoitopiirien ja kuntien välisen yhteistyön kehittymistä sekä varsinkin iloinnut niistä asiantuntevista ja persoonina mainioista resursseista joita alueilla on olemassa! Unohtaa ei sovi myöskään toimivaa yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa.
Jos maamme ja maapallomme tilanne sen sallii, kevään ja kesän aikana on tarkoitus viimeistellä Toiminnallisten pilottien vaatimat toteutukset ja tarkentaa käyttöönottoon liittyviä asioita siten, että kaikki pilotit käynnistyvät syksyn 2020 aikana. Tällä hetkellä rytmitys näyttää siltä, että Pohjois-Savon- ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit aloittavat tuotannollisen pilottikäytön alkusyksystä ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä seuraavat tiiviisti perässä.
Tavoitteena on, että ensimmäisille piloteille kehitettävä toteutus jää tuotantoon kohdeorganisaatiossa ja se levitetään mahdollisimman pian muihin alueen organisaatioihin sekä alueelliseen käyttöön. Ensimmäisten pilottien kautta kootut käyttökokemukset pilottien laajentamista ja jatkokehitystä varten ovat siis tätä kautta seuraavien käyttöönottajien saatavilla. Laajentamisen tueksi tuotetaan myös dokumentaatiota osana käyttöönottomallia. Toisen aallon käyttöönottoja on jo valmisteltu taustalla useamman eri alueen/organisaation kanssa. Toisessa aallossa käyttöönotto voi olla aikaisemmin pilotoidun kohteenkäyttöönotto tai uudentyyppisen UNA Ydin -käyttökohteen kehittäminen.
Vaikka Integraatio- ja tiedonhallintaratkaisun MVP-toteutuksen aikataulu ja pilottien tavoitteet ovat tiukasti rajattuja, on selvitelty myös pilottien käyttöön tulevan asiakkaan Tilannekuvaratkaisun mahdollisuuksia toimia työkaluna COVID-19- epidemiassa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osana niitä tietosisältöjä, joita tilannekuvaan tuodaan, tunnistetaan SARS-CoV-2 seurannan keskeiset tiedot. Tämän jälkeen arvioidaan toteutusteknisesti ja aikataulullisesti mahdollisuudet saada ko. tieto mukaan Tilannekuvassa näytettävään tietosisältöön. Olisi hienoa, jos UNA-yhteistyön tuottamilla ratkaisuilla saavutettaisiin jo nyt hyötyjä myös koko kansakunnan yhteisessä, ajankohtaisessa ja vakavassa ongelmassa.
Tämä jos mikä korostaa UNA:n peräänkuuluttamaa yhteistä kehittämistä ja sitoutumista sekä konkretisoi hyötyjä, joita UNA-kehittämiseen sitoutuneiden organisaatioiden on mahdollista yhteistyössä saavuttaa.
Sami Konttinen, UNA-projektitoimisto
