Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien ja digipalveluiden kehittäminen edennyt merkittävästi
Hyvinvointialueilla on ollut viimeisten vuosien ajan käynnissä laaja muutos asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. Samanaikaisesti paranee hyvinvointialueiden kyvykkyys hyödyntää digitalisaatiota palveluiden tuottamisessa.
Parhaillaan toteutettavan asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen myötä vuosikustannukset ovat laskemassa verrattuna lähtötilanteeseen. Turhia päällekkäisyyksiä, monimutkaisuutta ja hajanaisuutta on onnistuttu karsimaan tietojärjestelmien yhtenäistämisen myötä. Jatkossa myös kehittäminen on helpompaa ja halvempaa yhtenäisemmässä ympäristössä.
Lisäksi tämän vuoden aikana digialustojen ja digiklinikoiden käyttöönotot ovat edenneet eri puolilla maata. Hyvinvointialueiden tarjoamien digiklinikoiden väestökattavuus on jo yli 3 miljoona.
UNAn asiantuntijat seuraavat aktiivisesti ja ylläpitävät ajantasaista tilannekuvaa hyvinvointialueiden tietojärjestelmien ja digipalveluiden kehittämisestä. Kuvaamme kehityksen nykytilanteen ja esittelemme keskeiset muutokset. Lisäksi olemme avuksi muutosten suunnittelussa ja läpiviennissä.
Hyvinvointialueiden tilanteesta ja tulevaisuusnäkymistä käydään ajankohtaista keskustelua tuoreimmassa UNAn sotepuhe-podcastissa. Siinä Varhan tietohallintojohtaja Jari Poromaan kanssa keskusteltiin siitä, miten ICT ja digitalisaatio eivät kuitenkaan korvaa asiakkaan ja potilaan tarvitsemia lähipalveluita, vaan parhaimmillaan niillä voidaan parantaa tuottavuutta ja palvelukokemusta, kuten muilla toimialoilla on tapahtunut.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisen tilannekuva hyvinvointialueilla – UNA Oy
Digipalveluiden kehittämisen tilannekuva hyvinvointialueilla – UNA Oy
UNA Podcast: Rohkeutta katsoa eteenpäin! – UNA Oy
Hoidon jatkuvuus ja sote-integraatio tarvitsevat sujuvampaa asiakas- ja potilastietojen tiedonhallintaa
Jotta aitoon sote-integraatioon päästään, tarvitaan toimivia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tietojen näyttämiseen ja luvittamiseen. Hyvinvointialueiden kanssa UNA-yhteistyössä kehitetyt ratkaisut Tilannekuva ja Suostumus UNA vastaavat tähän tarpeeseen. Ne myös nopeuttavat sote-ammattilaisten työtä, sillä asiakkaan tietoja ei tarvitse hakea erikseen eri lähteistä. Näin esimerkiksi ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa tai kotiutustilanteissa nähdään asiakkaan kaikki sote-palvelut kerralla.
Asiakkuudenhallinta on ollut hyvinvointialueiden kanssa käydyissä keskusteluissa jo pitkään esillä. Sote-ammattilaiset kaipaavat kattavampaa tietoa asiakasohjauksessa, palvelutarpeen arvioinnissa sekä muuten paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien tilanteiden hallinnassa. Toisaalta digitaalisten palveluiden käytön kasvu ja erilaiset ostopalvelumallit vaativat palveluiden koordinointia ja orkestrointia kansalaisen parhaaksi.
Kyse on siis myös tiedonkulkuun liittyvästä jatkuvuudesta, johon tarvitaan uusia työkaluja ja kehitystyötä tulevina vuosina.
HIIOHOI! Parempaa näkyvissä!? – UNA Oy
UNA-Podcast: Viisas digitalisointi pelastaa soten – UNA Oy
Tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisessä paljon mahdollisuuksia
Tekoälyn huima kehitystahti on johtanut kokeiluihin ja mahdollisuuksien etsimiseen myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Tekoälyllä on potentiaalia, mutta sen hyödyntäminen vaatii ymmärrystä, mitä kaikkea kannattaa tavoitella ja mistä on oikeasti mitattavissa ulos lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa sote-ammattilaisen aikaa asiakkaan ja potilaan kohtaamiseen sekä parantaa hoidon laatua.
On tärkeää, että hyvinvointialueet jakavat kokemuksia kokeiluista ja ottavat vastaan oppeja toisiltaan. Koordinoimme hyvinvointialueiden tekoälyverkostoa ja koostamme säännöllisesti tilannetta hyvinvointialueiden tekoälykehittämisestä ja seuraamme lainsäädännön kehittymistä.
Uudella ja kehittyvällä teknologialla, myös vaikka robotiikalla, on potentiaalia tukea ikääntyvän väestömme hoitoa ja hoivaa. Olemme pohtineet ja kartoittaneet robotiikan mahdollisuuksia robotiikka- ja tekoälyasiantuntija Cristina Anderssonin kanssa.
Tulevaisuuden kotipalveluissa robotit voivat hoitaa toistuvia tehtäviä, kuten lääkeannostelua, muistutuksia, tavaroiden siirtelyä tai vaikkapa arjen pienten askareiden tekemistä. Hoivakodeissa logistiset sisärobotit voivat toimittaa aterioita, pyykkejä tai tarvikkeita turvallisesti ja ajallaan. Sosiaaliset ja kommunikoivat robotit voivat lievittää yksinäisyyttä ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Robotiikka voi myös vapauttaa hoitohenkilöstön aikaa varsinaiseen hoivatyöhön, jolloin työn mielekkyys paranee ja henkilöstön kuormitus vähenee.
Kehittyvä robotiikka on mahdollisuus myös ikääntyvälle väestölle, sen hyödyntäminen voi parantaa kotona pärjäämistä, elämänlaatua ja itsenäisyyttä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että robotiikka ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan se vaatii myös eettistä tarkastelua, työnjakoa ja koulutusta. Yhteistyötä kannattaa ja pitää tehdä uusien ratkaisumallien rakentamisessa ja kokemusten jakamisessa.
Tekoälykehittämisen tilannekuva hyvinvointialueilla – UNA Oy
Tekoälyratkaisut lääkinnällisissä laitteissa – AI- ja MDR-asetusten yhteensovittamisesta – UNA Oy
UNA Podcast: Robotiikka nostaa sote-työn tuottavuutta – UNA Oy
Tule tapaamaan asiantuntijoitamme ja keskustelemaan näistä sekä muista ajankohtaisista asioista SOTE ATK-päivillä 5.-7.5.2025, Jyväskylässä.
