rawpixel-274858-unsplash

UNA on meille kaikille!

2M-IT Oy:n sote-integraatio yksikön päällikkö Jari Siitonen ja Istekki Oy:n liiketoimintapäällikkö Tommi Kantonen keskustelevat ohessa UNA-yhteistyöstä, siitä miksi sitä tehdään ja miten asiasta voisi kertoa aiheeseen perehtymättömälle. He kannustavat lukijoita olemaan rohkeasti yhteydessä UNA:laisiin tai sparrailemaan asiasta vaikkapa oman alueen tuttujen inhouse- asiantuntijoiden kanssa. 

Tommi: Terve Jari, mukava nähdä taas. Miten sinä näet roolisi UNA:ssa näin sairaanhoitopiirien ICT inhouse-yhtiön edustajana?

Jari: Moi Tommi. Jo vuoden 2016 lopulta UNA-hankkeissa asiantuntijana toimineena ja myöhemmin niiden tukena toimivan 2M-IT:n yksikön vetäjänä olen päässyt monipuolisesti osallistumaan UNA:n ja sen tavoitteiden toteuttamiseen. UNA:ssa, meillä in-house -yhtiöissä ja julkisissa sote omistaja-asiakasorganisaatioissamme yhteisenä tavoitteenamme on lisätä meidän kansalaisten hyvinvointia, mikä on hieno ja tavoittelemisen arvoinen päämäärä yhdessä tehtävälle työlle.

Tommi: Kyllä. Innostuneena ja ylpeänä istekkiläisenä voin itsekin todeta, että in-house -yhtiöiden rooli on UNA-hankkeissa merkittävässä roolissa. Jo lyhyellä matematiikalla voin todeta, että tällä työllä on todellakin merkitystä meille kaikille suomalaisille. In-house -yhtiöt huolehtivat mm. hankkeiden suunnittelusta ja käytännön toteuttamisesta käyttöpaikoilla. Rooli edellyttää paljon verkostoitumista, suunnittelua ja yhteistä tekemistä – siitähän UNA:ssa onkin kysymys. Sanoisin, että tämä on kaikessa monipuolisuudessaan ja laajuudessaan minulle juuri niitä työtehtäviä, joita en halua lopettaa kesken.

Jari: Monipuolista ja laajaa tämä todella on. Siirtyessäni pitkän linjan ICT-osaajana ensi kertaa urallani sote-sektorille reilut viisi vuotta sitten näköpiirissä olivat jo kaikki sittemmin entisestään ajankohtaistuneet aiheet toimialalla, kuten haastava huoltosuhteemme, ikääntyvän väestömme kasvava sote-palveluiden tarve ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavat uudistukset. Halusin päästä mukaan ratkaisemaan näitä isoja haasteita, ja hyödyntämään siinä teknologisen kehityksen ja digitalisaation mahdollisuuksia. Oman isäni julkisen terveydenhuollon palveluksessa tekemä mittava työura oli toinen merkittävä syy hakeutua juuri julkisen sote-sektorin palvelukseen, halusin tavallaan jatkaa siitä mihin erittäin ansaitulle eläkkeelle siirtynyt isäni oli työssään päässyt.

Tommi: Ja juuri tuohon digitalisaation mahdollisuuksien aitoon hyödyntämiseen sotessa UNA on nyt tuomassa ratkaisuja!

Jari: On jo aikakin. Muistan vieläkin hyvin miten lapsena jossain 70-80-luvulla ihmettelin isäni palatessa töistä joskus selvästi toimistoajan päättymisen jälkeen: ”miten sulla tänään näin myöhään meni, eihän sulla ollut mitään päivystystäkään?” Isäni vastaus meni jotakuinkin näin: ”No, tänään vastaanotolla kävi vähän vanhempia potilaita, heidän hoitotietojensa käsittelemisessä oli vaan aikamoinen homma.” Isäni teki siis työtään kutsumuksesta, ja kovimpia juttuja muistan olleen, kun hän potilaan hoitotietojen huolellisen koostamisen, potilaalle tehtyjen tutkimusten tuloksia yhdistellen ja lääketieteellisten julkaisujen uusimpia tietoja hyödyntäen pystyi päätymään jonkin hyvin harvinaisenkin taudin kohdalla oikeaan diagnoosiin. Tulevaisuudessahan tämä kaikki voi olla ammattilaiselle helpompaa uusien digitaalisten välineiden kuten UNA Ytimen Tilannekuvan avulla!

Tommi: Juuri näin. Digitalisaatiosta puhuttaessa on myös syytä muistaa, että kysymys ei ole vain tekninistä ratkaisuista. UNA-yhteisön eri asiantuntijoiden tärkeä tehtävä onkin järjestelmien lisäksi pohtia millaiset asiat edistävät toiminnan muutosta ja sitouttaa ympärillä työskentelevät mukaan. Istekin liiketoimintapäällikkönä toimiessani keskustelen näistä tärkeistä aiheista päivittäin monen eri asiantuntijan kanssa. Täytyy todeta, että monesti UNA-hankkeista keskusteltaessa puheenaiheet painottuvat teknisiin asioihin kuten järjestelmiin, niiden uudistamiseen ja käyttöönottoihin. Niistäkin UNA:ssa on toki kysymys mutta itse pihvi on mielestäni kuitenkin muissa asioissa. Tämä niin sanottu pihvi eli päämäärä on tärkeä viestiä myös yhteisön ulkopuolelle ymmärrettävästi. Esimerkiksi minun naapurilleni se ei ole teknisiä asioita. Naapurini ei tiedä sote-järjestelmistä, niiden kehittämisestä, ammattilaisten arjesta tai järjestelmäriippuvuuksista. Mutta hän tietää omasta näkökulmastaan ja kokemuksestaan terveydenhuollosta paljonkin. Sopiva hissipuhe kansalaiselle lieneekin hyvin käytännön arkeen liittyvä.

Jari: No mikä se sinun UNA-hissipuheesi sitten on?

Tommi: No yksi kaunis päivä pihatöiden lomassa totesin naapurilleni seuraavasti: ”Tiesitkö muuten, että UNA-hankkeiden kautta me kansalaiset saamme jatkossa enemmän aikaa lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa, meille on helpompaa ja nopeampaa tarjota oikeinlaista hoitoa ja ymmärrys sinunkin terveydentilastasi kasvaa verorahojen säästymisestä puhumattakaan.”

Jari: Näinhän se on! Kun UNA:n avulla potilaan tiedot voidaan koostaa eri lähteistä ammattilaisen käyttöön nopeasti ja vaivattomasti, isäni aikanaan tekemä hidas tietojen koostaminen eri lähteistä voidaan digitalisaation keinoin hoitaa millisekunneissa. Ja sitä kautta tuottaa meille kaikille aiempaa laadukkaampaa palvelua, aiempaa merkittävästi tehokkaammin ja varmemmin. Tämän kaiken mahdollistamisesta yhteistyössä toteutettavassa UNA:ssa on kyse. Ja ihan ytimessään juuri yhteistyö ja sen hyödyt ovat UNA:n kantava voima, mistä on hienoa päästä kertomaan myös isälle tai naapurille. Aika merkittäviä juttuja, meille kaikille.

Mitä Sinä kerrot UNA:sta naapurillesi?

Kommentointi on suljettu.