Person with coffee and newspaper

Q&A Rauno Ihalaiselle

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä vuodesta 1995 lähtien luotsannut shp:n ja Taysin johtaja Rauno Ihalainen jää eläkkeelle 30.9.2019.

Ihalainen antaa oheisessa haastattelussa evästyksensä sote-ict -kehittämisen jatkoon.

Kysymys (Q): Näkemyksesi sote-tietojärjestelmien kokonaistilanteesta Suomessa kansallisesti ja alueellisesti? Missä sote-ict makaa nyt? Mitkä ovat nykytilan suurimmat haasteet?
Vastaus (A): Suurimmat ict-haasteet ovat hyvin hajanaiset sote:n asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joista monet ovat elinkaarensa päässä. Järjestelmät ovat aikansa tuotteita, eivätkä sovellu riittävän hyvin nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon muutostarpeisiin, eivätkä tiedon hallittuun liikkuvuuteen organisaatirajojen yli. Kuntien epävarmuus roolistaan tulevaisuuden sotetoimijoina on tehnyt niistä (täysin ymmärrettävästi) haluttomia investoimaan soten ict-ratkaisuihin.

Q: Mitä uusia tulevaisuuden haasteita kohtaamme tulevaisuudessa? Mihin suuntaan toiminnan kehittämisen sote-ict:n tukemana pitäisi kehittyä?
A: Digitaaliset, ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut tulevat keskeiseksi osaksi julkisen tervydenhuollon toimintaa. Jatkossa on erittäin tärkeää kyetä suunnittelemaan toimintaa ja palveluita siten, että ict-ratkaisuista ja digitalisaatiosta saadaan ulosmitattua hyötyjä asiakkaalle ja työntekijälle kustannustehokkaalla tavalla.

Q: Millä tasolla tietojärjestelmien konsolidointia olisi valtakunnassa järkevää tehdä?
A: Maakunnan kokoinen alue tulisi olla pienin mahdollinen yksikkö, jonka sisällä yhtenäistäminen (tietojärjestelmien konsolidaatio) tulisi tapahtua. Tarkoituksenmukaisinta olisi päätyä viiteen nykyisten yliopistosairaaloiden erva-alueen kokoisiin yhtenäisiin alueisiin – tätä tulisi tukea myös lainsäädännössä muodostamalla esim. rekisterinpitäjyys tälle tasolle.

Q: Miten UNA-yhteistyö voi näissä haasteissa auttaa? Miksi PSHP on aktiivisesti UNA:ssa mukana?
A: UNA yhteistyöllä tavoitellaan laajaa yhteistyötä ja tuetaan tavoitetta saavuttaa edellä kuvattuja yhtenäisiä kokonaisuuksia. UNA yhteistyö on myös luonut arkkitehtuurin, joka mahdollistaa avoimet ratkaisut ja vaiheittaisen potilas- ja asiakastietojärjestelmien uudistumisen tulevaisuudessa. UNA arkkitehtuurin ja ajattelun edut tulevat näkyviin vuosien saatossa kun seuraavat ICT-järjestelmien uudistamistarpeet tulevat eteen. PSHP on aina nähnyt yhteistyön tuovan etuja kaikille siihen osallistuville. Aiemmin yliopistolliset sairaalat ovat toteuttaneet nykyiset järjestelmänsä juuri yhteistyöllä.

Maakunnan kokoinen alue tulisi olla pienin mahdollinen yksikkö, jonka sisällä yhtenäistäminen (tietojärjestelmien konsolidaatio) tulisi tapahtua

Rauno Ihalainen, johtaja, TAYS/PSHP

Q: Mitä terveisiä lähetät alueille ja UNA-organisaatioille juuri nyt?
A: UNA hankkeissa on kysymyksessä todella isosta asiasta. Tekemisen ja eteneminen pitää olla hyvin määrätietoista, harkittua ja suunnitelmallista – mihinkään hätiköintiin ei ole tarvetta. Alueiden ja kuntien mukaanottaminen tekemiseen on tärkeää.

Q: Entä kansalliseen valmisteluun?
A: UNA on hyvä esimerkki vapaaehtoisuuteen perustuvasta kansallisesta valmistelusta. Muussa kansallisessa valmistelussa tulee ottaa huomioon tämä tekeminen tukea sitä ja ottaa siitä saatava hyöty käyttöön. Kansallisessa valmistelussa tulisi mahdollistaa innovatiiviset alueelliset ratkaisut. Valtion tulisi tukea rahoituksella UNA:n kehittämistä ja tuotteistamista, samoin kuin Apottiakin. Tämän olettaisin olevan myös valtionvallan intressissä.

Kiitokset Rauno haastattelusta sekä kuluneista vuosista ja oikein antoisia eläkepäiviä!

Kommentointi on suljettu.