Olen ollut terveyskeskuslääkäri 34 vuotta, mutta polkuni vei minut puolivahingossa myös terveydenhuollon teknologian pariin. Varasuunnitelmani lääkiksen ulkopuolella oli tietotekniikka. Vaikka valitsin lääketieteen, tekniikka tuli työhöni 90-luvulla, kun loin oman sovellukseni korvaamaan kirjoituskoneen. Syntyi suppea, ACCESS-pohjainen rakenteinen potilastietojärjestelmä.
Aktiivinen osallistuminen yhdistystoimintaan lääkärijärjestöissä avasi ovet terveydenhuollon suuriin hankkeisiin. Olin mukana KellokoskiNetwork – hankkeessa (joka laajeni HUS mielenterveystaloksi), eReseptin pilotissa sekä suostumustenhallinnan projektissa. Olin myös mukana laatimassa Suomen ensimmäistä potilastietojärjestelmiä vertailevaa selvitystä vuonna 2008. Perehdyin erittäin rakenteiseen Epic-järjestelmään jo ennen Apotti-hankkeen valmistelua.
34 vuoden terveyskeskustyön jälkeen (josta 26 vuotta väestöni omalääkärinä) siirryin vuonna 2019 sote-uudistuksen myrskyistä UNAan. Tässä työssä olen päässyt hyödyntämään sekä kliinistä taustaani että syventämään teknologiaosaamistani.
Päätehtäväni UNAssa on ollut sosiaali- ja terveysdatan koostaminen sote-ammattilaisille käyttökelpoiseen muotoon. Loimme Tilannekuva-UNA-ratkaisun puhtaalta pöydältä UX-asiantuntijan kysyessä: Miten ammattilainen haluaisi sosiaali- ja terveystiedon olevan luettavissa? Moniammatillinen tiimi oli tässä tukena.
Olen huomannut, miten työlästä ja kallistakin on lukuisten avoimien rajapintojen luominen. Olin hämmästynyt siitä, että edes rakenteisesti tallennetut Kanta-tiedot eivät olleet rakenteisesti käytettävissä. Perinteiset Kanta-tietojen selaimet voivat näyttää vain yksittäisiä tekstidokumentteja, vaikka ne pitäisi korvata pohjalla olevaa rakenteista dataa hyödyntävillä koosteilla. Tilannekuva on tästä nyt erinomainen esimerkki.
Jatkossa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden onkin pystyttävä jakamaan saamansa tiedot rakenteisesti – data in ja data out. Toivon, että valmisteilla oleva kansallinen lääkelista onnistuu tässä.
Loppusanat ilman tekoälyä eivät ole enää mahdollisia. Tiukan rakenteisen tiedon käytön aiheuttamaa käyttäjähaittaa (josta esimerkkinä Apotti-hanke) voidaan vähentää antamalla tekoälyn huolehtia taustalla rakenteisuuden vaatimuksista. Kun tekoäly osaa muodostaa sairaskertomustekstin kuuntelemalla vastaanoton, sen pitäisi osata muotoilla samasta materiaalista myös rakenteinen versio. Vanha tekstimuotoinenkin tieto voidaan muuttaa hyödynnettäväksi rakenteiseksi dataksi. Valtakunnallisen lääkelistan rakenteisuuden käyttäjille tuomia ongelmia voi tekoälyn avulla vähentää tai poistaa.
Kiitos UNAn kollegoille ja aiemmillekin yhteistyökumppaneille, joiden kanssa olen saanut olla mukana näillä antoisilla terveysteknologisilla seikkailuilla. Eläkkeelle siirtyessäni jätän seikkailut osaaville seuraajille.
PS. tekoälyn ehdotuksista valitsin sopivimman otsikon.