Asiakkuudenhallinta, tiedonkulku ja potilasturvallisuus – liityntäpintoja ja työkaluja

Asiakkuudenhallinta sotessa

Viime syksynä perehdyin syvällisemmin asiakkuudenhallinnan käsitteeseen osana hyvinvointialueen kanssa yhteistyössä toteutettua projektia¹. Projektissa toteutettiin myös erilaisia omatiimien toimintaedellytyksiä tutkivia ja hoidon jatkuvuuden edistämiseen tähtääviä selvityksiä, joiden tavoitteina oli kirkastaa asiakkuudenhallinnan tiedonhallinnan nyky- ja tavoitetilaa.

Asiakkuudenhallinnan tiedonhallinnan selvitysraportissa totesimme muun muassa, että asiakkuudenhallinnalla tähdätään siihen, että asiakas saa tarkoituksenmukaiset ja oikein kohdennetut palvelut, tunnistettuun tarpeeseen ja oikea-aikaisesti. Edelleen nostimme esiin, että asiakkuuksien hallinnassa pyritään myös varmistamaan, että asiakasryhmäkohtaiset palvelukokonaisuudet on jäsennetty hoito- ja palveluketjuiksi ja mikäli asiakkaan palvelutarve edellyttää useiden eri palveluiden käyttöä, tarpeet pystytään täyttämään asiakkaan kannalta sujuvina palvelupolkuina.  Tähdensimme myös, että oleellista on pystyä myös ennakoimaan palveluiden tarvetta ja käyttöä.

Palvelujärjestelmän toimivuus potilasturvallisuuden indikaattorina

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut tammikuussa 2026 kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuvan vuodelta 2025².  Yhtenä indikaattorina raportissa nostetaan esiin palvelujärjestelmän toimivuuden, viitaten oikea-aikaisuuteen sekä hoitoon oikeassa paikassa. Raportin mukaan tämä indikaattori heijastaa sekä palvelujen saatavuutta että hoitoon pääsyn kokemusta siitä, miten lääkärin vastaanottopalvelut vastaavat koettuun tarpeeseen.

Indikaattorin liityntä potilasturvallisuuteen kuvataan eri näkökulmilla raportissa seuraavasti:

• Lääkärin vastaanotolle pääsyn viivästyminen heikentää potilasturvallisuutta joissain sairauksissa merkittävästi ja lisää terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia lisääntyneeseen tarpeeseen perustuen.
• Diagnoosin viivästyminen voi aiheuttaa vakavan sairauden etenemistä, mikä heikentää hoitotuloksia.
• Potilaan hoitamaton vaiva voi muuttua akuutiksi tilanteeksi tai johtaa pitkittyneeseen hoitoon ja komplikaatioihin.
• Viivästynyt hoitoon pääsy voi lisätä päivystyksen kuormitusta ja saattaa hidastaa muidenkin päivystyshoitoa, mikä heikentää potilasturvallisuutta.
• Myös kroonisten sairauksien hoito voi vaarantua riittämättömän seurannan vuoksi.
• Kansalaisten kokemus riittämättömistä lääkärin palveluista voi heikentää luottamusta terveydenhuoltoon.

Työkaluja ja ratkaisuja tiedonkulun varmistamiseen

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tuottaa myös erilaisia mittareita ja työkaluja³. Tiedonkulku ja sen varmistaminen on aivan olennaisessa roolissa asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa. Yksi työkaluista on tarkistuslista tiedonkulun varmistamiseen kotihoidon asiakkaan/potilaan siirtyessä palvelusta toiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän tarkistuslistan kerrotaan olevan suunnattu ikääntyneen asiakkaan/potilaan siirtymävaiheisiin. Sitä ehdotetaan hyödynnettävän mallina muidenkin asiakas- ja potilasryhmien siirtymävaiheiden tiedonkulun sisältöjen suunnittelussa ja hyvinvointialueilla siirtovaiheiden tiedonkulun prosessin suunnittelussa ja tiedonkulun turvallisuuden varmistamisessa.

Tarkistuslistan johdantotekstissä kuvataan, että tietoa välitetään usein organisaatiosta toiseen, ammattihenkilöltä toiselle sekä ammattihenkilöltä potilaalle/ asiakkaalle/ läheiselle ja päinvastoin asiakkaalta/potilaalta/ läheiseltä ammattihenkilölle.

Palveluiden toimivuuden varmistamiseksi sote-ammattilaisen on tärkeä pystyä muodostamaan kattava kuva asiakkaan tai potilaan tilanteesta. Tilannekuva UNA⁴ tukee ennakointia ja asiakkuudenhallintaa sillä se kokoaa hajallaan olevan sote‑tiedon yhdeksi ajantasaiseksi kokonaiskuvaksi ja tuo sen ammattilaisen päätöksenteon tueksi oikea‑aikaisesti. Hoidon laatua ja turvallisuutta voidaan parantaa, kun asiakas- ja potilastieto on paremmin saatavilla.

Laiteturvallisuus osana asiakas- ja potilasturvallisuutta

Kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian visiona on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026^5.  Raportissa kuvataan neljä eri strategista kärkeä (kuva 1). Neljännen kärjen tavoite 4.2. nostaa esiin ammattimaisen käyttäjän / käyttöympäristön roolin laitteiden ja tietojärjestelmien käytön turvallisuuden varmistamisessa.

Terveydenhuollon yksiköt voivat digitalisaation aikakaudella harjoittaa myös omavalmistusta sekä toimia lainmukaisena valmistajana. Näiden kaikkien kysymysten äärellä olemme Kansallisessa laiteturvallisuuskongressissa huhtikuussa 2026⁶.

Olen mukana kongressissa Tampereella UNA Oy edustajana. Mielenkiinnolla odotan keskusteluita ja esityksiä tärkeän laiteturvallisuuden teeman äärellä!

Lähteet:

1. OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanke (RRP4). https://www.innokyla.fi/fi/kokonaisuus/omatiimi-pohjois-savossa-otso-hanke-rrp4 (hakupäivä 27.2.2026) ↩︎
2. Asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuva https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/ammattilaisille-ja-opiskelijoille/asiakas-ja-potilasturvallisuuden-tilannekuva/ (hakupäivä 27.2.2026) ↩︎
3. Asiakas- ja potilasturvallisuuden työkaluja https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/ammattilaisille-ja-opiskelijoille/materiaalipankki/tyokaluja/tyokalujen-sisallysluettelo/ (hakupäivä 27.2.2026) ↩︎
4. Mikä on Tilannekuva UNA https://unaoy.fi/palvelut/ratkaisut/tilannekuva-una/ (hakupäivä 27.2.2026) ↩︎
5. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/asiakas-ja-potilasturvallisuusstrategia/ (hakupäivä 27.2.2026) ↩︎
6. Kansallinen laiteturvallisuuskongressi 2026 https://www.pirha.fi/ammattilaiselle/koulutus/seminaarit-ja-konferenssit/laiteturvallisuuskongressi-2026 (hakupäivä 27.2.2026) ↩︎