Tekoälyn mahdollisuudet kasvavat. Mutta se ei ole tekninen juttu, vaan arjen toimintaan vähitellen integroituva tuki sote-ammattilaiselle ja resurssipulaa taklaava. Yhteinen oppiminen on tärkeää, kun yritetään uuden teknologian avulla löytää vaikuttavimmat ja merkityksellisimmät käyttötapaukset. Tiedonjakoa tapahtuu muun muassa hyvinvointialueiden tekoälyverkostossa, jonka työtä UNA koordinoi. Asiantuntijamme ovat myös keskeisessä roolissa STM:n SOTE-tekoälyn ekosysteemissä, jossa rakennetaan yhteistä kansallista suuntaa vaikuttavalle ja turvalliselle tekoälyn hyödyntämiselle.
Sosiaalipalvelujen tiedot näkyvät Kanta-palveluiden kautta. Sosiaalihuollon tiedonhallinta elää muutoksessa. Uusien asiakastietojärjestelmien käyttöönotot, sosiaalihuollon tietojen vienti Kanta-palveluihin ja tietojen näkyminen OmaKannassa sekä ammattilaisten välillä purkaa vuosikymmeniä vaivanneet tietosiilot. Vuosi 2026 jatkuu kohti entistä yhtenäisempää, tietoon pohjautuvaa ja vaikuttavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jossa tieto liikkuu entistä paremmin. Sosiaalihuollon tiedonhallinta elää muutoksessa ja seuraava askel on, miten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö syvenee. Suunniteltavaksi tulee, miten arvokasta tietopohjaa voidaan hyödyntää esimerkiksi ennakoivan ja ennaltaehkäisevän kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseen.
EHDS:n tuomat vaikutukset ja muutokset alkavat jäsentyä. Valmistautuminen eurooppalaisen terveysdata-alueen (EHDS) tavoitteisiin ja välttämättömiin EU-tasolla yhteisiin muutoksiin luo oman ulottuvuutensa. Tavoite on, että tieto liikkuu saumattomasti myös rajojen yli. Suomi on ollut eturintamassa valmistautumassa EU-laajuiseen terveysdatan vaihtoon. Datan on oltava laadukasta ja yhteismitallista EU:n tasolla. Tämä tarkoittaa yhteisiä standardeja. Vaikka Suomessa iso rooli rajat ylittävässä tiedonsiirrossa on Kelan ja Kanta-palveluiden vastuulla, tulevat muutokset olemaan laaja-alaisempia. Käynnistyneen vuoden aikana nämäkin asiat kirkastuvat, ja parhaimmillaan muutos tuo mukanaan aidosti sellaista uutta, mikä päätyy kansalaisten parhaaksi.
Tiedonhallinnan kehitys ei ole yksittäisten organisaatioiden projekti, yhteistyö tuo toimijat yhteen tavalla, joka vähentää päällekkäistä tekemistä ja lisää yhteisiä toimintatapoja.
Yhteistyön merkitys korostuu. Asiantuntijamme osallistuvatkin päivittäin hyvinvointialueiden, ministeriöiden, kansallisten toimijoiden keskusteluihin ja työryhmiin tuoden esiin alueiden näkemyksiä ja vaikuttaen sote-tiedonhallinnan kehittämiseen laaja-alaisesti.
Tavoitteet huomioiden, voidaanko tätä vuotta kutsua jopa sote-tiedonhallinnan ”yhdistäväksi vuodeksi”.