Geronteknologiasta ikäteknologiaan – mitä 30 vuotta sitten visioitiin ja missä ollaan nyt?

Etappeja ja historiikkeja

Lokakuussa 2025 Suomen telelääketieteen ja e-Health seura julkaisi historiikin¹, seuran täyttäessä 30 vuotta. Historiikissa toimialalla pitkään vaikuttaneet asiantuntijat kirjoittavat siitä, miten terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöönotto, tai tämän hetken terminologian mukaisesti, terveydenhuollon digitalisaatio on näiden 30 vuoden aikana Suomessa edistynyt. Edelleen ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun International Society for Gerontechnology² perustettiin suomessa. Geronteknologia on käsite, joka nousi esiin Hollannissa vahvimmin 1990 luvun alussa. Juhlavuonna 2027 järjestetään kansainvälinen Jubilee konferenssi Helsingissä³.

Geronteknologia oli juuri se teema, joka nivelsi minut lääketieteen tekniikan toimialalle vuonna 1995. Ensimmäisen maisteritutkintoni tutkielmien aiheina oli ikääntyneiden tasapainon hallinnan mittaamiseen kehitetyn, voimalevytekniikkaan perustuvan huojuntamittauslaitteen mittausten toistettavuus ja mittausajan validointi. Tämän laitteen kanssa elettiin vielä lääkinnällisiä laitteita koskettavien direktiivien haltuunoton parissa. Vuoden 2025 lokakuussa tuli tasan 30 vuotta täyteen siitä pisteestä, kun työllistyin lääketieteen tekniikan ohjelmaan kytkeytyvään geronteknologiseen SEL (Soveltavan Ergonomian Laboratorio) -tutkimusprojektiin vuosiksi 1995-1998⁴.

Geronteknologiaa viime vuosituhannella

SEL- kehitysprojektin aikana rakennettiin kansallista ja kansainvälistä huomiota saanut, ergonomisin periaattein toimiva, laboratorioympäristö Päivärinteelle, kuntoutussairaalan kanssa samaan pihapiiriin. Tutkimus-, tuotekehitys- ja testaustyössä tehtiin tiivistä klusterimaista yhteistyötä ja tietoliikenne- ja tietotekniikan painoalat nähtiin toiminnassa myös keskeisiksi. (kuva 1).

Kuva 1. SEL:n toimintamalli⁴.

Kirjoittamassani artikkelissa⁵ totean vuonna 1997, SEL-toiminnan painopisteinä olleen 

• ikääntyvän ihmisen toimintakyvyn, erityisesti liikkumiskyvyn ylläpito ja edistäminen, 
• ikääntyneen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen parantaminen, 
• ikääntyvälle sopivan asunnon ja asuinympäristön kehittäminen. 

Laboratorioon rakennettiin liikkumisen testirata laitteistoineen, käytettävyyslaboratorio, kokeiluasunto, jossa oli teknologiaa sekä kotisimulaattori. Myös ATK ohjelmistojen kerrotaan olleen kuvassa mukana.  

Viimevuosituhannen loppupuolen geronteknologiassa korostui turvallisuusratkaisut ja käsitys ikääntyneistä oli jokseenkin stereotyyppinen sekä konservatiivinen. Tämän käsityksen avartamiseksi toteutettiin tuotekehityksessä taustaselvityksiä, tarveselvityksiä ja tutkimusta prototyyppien kehittämiseksi ja uusien tuotteiden innovoimiseksi. Pisimmälle edenneitä konsepteja oli ajan termistön mukaisesti: Telemaattinen automaattinen puhelinpalvelujärjestelmä, Ikäihmisen kodin tekninen suunnitteluohjelmisto ja Kuvapuhelin kotipalvelun apuna. 

Markkinoilla menestymisen ja käyttöönoton haasteita

SEL-projektin aikoina oli menossa vanhusten palvelurakenteen muutos laitosvaltaisuudesta avohuoltoon. Tuolloin visioitiin, että vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden määrä tulee olemaan 20 % väestöstä⁵. Tämä toteutui kuitenkin jo aikaisemmin, sillä vuonna 2017 oli tilastojen mukaan jo em. tilanne ja tuolloin arvioitiin, että vuonna 2030 heitä olisi jo lähes 26 %⁶. Viimevuoden 2025 tilastojen mukaan oltiin jo lukemissa 23 %⁷. Tämän demografisen muutoksen on kautta aikain kerrottu olevan huomattava markkinapotentiaali uusille innovaatioille ja palveluille.

Eritoten SEL-kehitysprojektin aikoina mutta edelleen myös sittemmin⁶, on kuitenkin todettu, että ikäihmiset on alipalveltu kohderyhmä teknologia- ja palvelutarjonnassa.  Markkinoilla menestymisen ja käyttöönoton haasteet ovat ilmiö, jolla on pitkä historia. 

Tänään geronteknologian käsitettä käytetään harvemmin ja rinnalle on tullut ikäteknologian käsite. Viimeisten vuosienkin aikana erinäisiä haasteita kartoittavia selvityksiä on toteutettu useita, joissa olen itsekkin ollut jollain tavoin osallisena. Näissä on tunnistettu nykyteknologian tarjoamien mahdollisuuksien sekä tämän hetken sääntelyn näkökulmasta muun muassa seuraavaa:

• Ikäteknologiaan liittyvä sääntely on pirstaloitunut ja epäselvä (mm. suostumus, valvonta, tietosuoja, tietoturva, tekoäly)
• Kansallisen viitearkkitehtuurin puute ja ratkaisujen yhteentoimimattomuus
• Teknologiatietoisuus ja käyttöönottoprosessien puutteet (mm. toimintamallien ja teknologian yhteensovittaminen)
• Ikäteknologian vaikutuksien mittaaminen (mm. henkilöstömitoitus ja muu päätöksenteko)
• Korvauskäytänteet (kuka maksaa, korvausmallit)

Pitkään valmisteltu hallituksen esitys teknologian hyödyntämisestä sosiaalihuollossa⁸ on ollut lausuntokierroksella. Paljon puhututtaneen lakimuutosten valmistumista odotellaan parhaillaan. Esityksen tavoitteena on luoda sääntelykehys teknologisten ratkaisujen käytölle sosiaalipalveluissa siten, että asiakkaiden perusoikeudet turvataan. Samalla esitetään velvoite arvioida osana palvelutarpeen arviointia, miltä osin asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata teknologian avulla.

Erityisesti keskustelua on herättänyt teknologian mahdollinen huomioiminen iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitusta arvioitaessa, sillä teknologian nähdään voivan vähentää henkilöstön tarvetta. Väestön ikääntyminen ei ole vain Suomen ilmiö, vaan koskettaa laajasti koko maailmaa, mikä lisää suomalaisille ratkaisuille kysyntää myös kansainvälisesti. Mikäli ratkaisuja ei saada laajasti käyttöön kotimaassa, vientimahdollisuudet heikkenevät tai jäävät kokonaan toteutumatta. Tästä syystä teknologian käytön edistäminen toimii samalla myös keinona vahvistaa vientiä ja kansantaloutta.

Kunhan tämä lakiesitys valmistuu, julkaistaan uusi versio ”Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI)” -viitearkkitehtuurista⁹. KATI-viitearkkitehtuurin uusi versio kattaa teknologian hyödyntämisen ikääntyneiden henkilöiden kotiin tuotavissa palveluissa, yhteisöllisessä asumisessa ja ympärivuorokautisessa asumisessa. Tavoitteena on, että palveluissa teknologia ja toimintamallit integroidaan saumattomaksi palvelukokonaisuudeksi tuottamaan käyttäjilleen hyötyä ja hyvinvointia.

Auttaisiko nämä kansallisen tason toimet vapauttamaan aikaa asiakastyölle, helpottamaan työn kuormittavuutta ja luomaan uusia innovatiivisia toimintamalleja? Tukisiko nämä toimet suomalaisten ikäteknologia yritysten innovaatioiden laadun edelleen kehittämistä ja menestymistä kansallisilla sekä kansainvälisillä markkinoilla?  

Edellä mainittuja asioita yli 30 vuotta seuranneena, tunnelin päässä saattaa kajastaa hiukkasen enemmän valoa jo tänään.

Olemme teeman äärellä 16.4.2026 hyvinvointialueille järjestämässämme Tulevaisuusfoorumin webinaarissa ”Teknologian käyttöönotto ja toimintamallien kehittäminen ikääntyvien kotiin annettavissa palveluissa – kokemuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueelta”

Lähteet

1. Reponen, J.; Kouri, P.; Holopainen, A. & Kallio, A. (toim.) 2025. 30 vuotta kehityksen kärjessä. Suomen telelääketieteen ja eHealth seura 1995-2025. Suomen telelääketieteen ja eHealth seura ry. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://www.telemedicine.fi/tuote/seuran-30-vuotishistoriikki-30-vuotta-kehityksen-karjessa/ 
2. International Society of Gerontechnology. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://www.gerontechnology.org/ 
3. Jubilee Conference of International Society for Gerontechnology 2027. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://www.metropolia.fi/en/about-us/events/jubilee-conference-of-international-society-for-gerontechnology-2027 
4. Soveltavan ergonomian laboratorio (SEL). Hallintoviraston lausunnot, muistiot, selvitykset ja tilastot nro 40. Oulun yliopisto.
5. Holappa, T. 1997 Geronteknologiaa monialaisena yhteistyönä. Fysioterapia 6/97.
6. Leikas, J. (toim.) 2017.  Ikääntyminen ja teknologia. VTT research highlights 14.  Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/researchhighlights/2017/R14.pdf 
7. Väestörakenne. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://stat.fi/fi/tilasto/vaerak 
8. Lausuntopyyntö: lakimuutoksia teknologian hyödyntämiseksi sosiaalihuollon palveluissa. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/lausuntopyynto-lakimuutoksia-teknologian-hyodyntamiseksi-sosiaalihuollon-palveluissa 
9. Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille: KATI-viitearkkitehtuuri. Viitattu 30.3.2026. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/c0da1e39-23f4-4b59-8c37-9f947b2abc1b