Kun ihminen tarvitsee apua ja ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai hätänumeroon, sote-ammattilainen ryhtyy etsimään kyseiseen ihmiseen liittyviä tietoja erilaisista tietokannoista ja järjestelmistä. Jos tällä hyvinvointialueella on käytössä UNAn Tilannekuva-ratkaisu, hän saa kokonaiskuvan ihmisen tilanteesta yhdellä silmäyksellä.
Sote-alan asiantuntijayritys UNA on kehittänyt 10 vuoden ajan ratkaisua sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tietointegraatioon. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa toiminnan tarpeista lähtien. Tavoitteena on ollut saada asiakasta koskevat tiedot, joita tarvitaan palveluiden organisoimiseen, helposti sote-ammattilaisen saataville.
Tällä hetkellä monilla hyvinvointialueilla tietoja haetaan Kanta-palvelusta ja potilastietojärjestelmästä, mutta se vaatii aikaa, eikä kokonaiskuvan muodostaminen niiden perusteella ole kovin helppoa. UNAn Tilannekuva-ratkaisussa kaikki asiakasta koskeva tieto on koottu ja järjestetty niin, että sote-ammattilainen saa tarvitsemansa tiedot helposti ja nopeasti.
Tilannekuvaan on koottu muun muassa tiedot lääkityksestä, toimintakyvystä, apuvälineistä, mittauksista, labroista, kuvantamisista, aiemmista käynneistä ja tulevista varauksista. – Lääkärillä, hoitajalla tai sosiaalityöntekijällä ei ole aikaa etsiä kaikkea sitä tietoa, mikä on olennaista kyseisessä tilanteessa. Tilannekuva tarjoaa kokonaiskuvan, joka palvelee kattavasti sote-alan ammattilaisten tarpeita, UNAn johtava asiantuntija, neurokirurgi Pirkko Kortekangas toteaa.
Helpotusta kokonaisuuden hahmottamiseen eri tilanteissa
THL:n tuoreessa Selvitys asiakkaan tilannekuvan tietosisällöstä -loppuraportissa (13.2.2026) on kuvattu keskeisiä tietoja, joita tarvitaan erilaisissa käyttötapauksissa. Päivystyksellisessä tilanteessa olennaisia yhteisiä tietoja terveydenhuollolle ja sosiaalihuollolle ovat henkilötiedot, lähiomaisen tiedot, tieto palvelut järjestävästä hyvinvointialueesta sekä riskitiedot.
Sosiaalipuoli tarvitsee päivystystilanteessa lisäksi tiedot siitä, onko asiakas jo palveluiden piirissä, missä vaiheessa prosessi on ja kuka asiakkaan palveluista vastaa. Terveydenhuollon ammattilaiselle taas on olennaista saada tiedot hoidosta vastaavasta henkilöstä, viimeisimmistä kontakteista, tulevista varauksista ja diagnooseista. – Päivystävän lääkärin pitäisi saada nopeasti käsitys siitä, onko kyseessä vanha vai uusi asia ja onko tilanteessa tapahtunut muutosta. Tilannekuva mahdollistaa sen, että lääkäri pääsee heti kiinni asiaan, eikä aloita aina nollasta, sanoo Kortekangas.
Iäkkään ihmisen kotiuttamistapauksessa sosiaalihuollolle olennaista perustietojen lisäksi ovat muun muassa tiedot palvelupäätöksistä, vastaavasta työntekijästä ja palvelutarpeen arviosta. Tässäkin tapauksessa Tilannekuva tarjoaa Kortekankaan mukaan kokonaiskuvan kyseisen asiakkaan tilanteesta. – Sosiaalityöntekijä saa nopeasti käsityksen siitä, mitä palveluita asiakkaalle on suunniteltu ja vaikkapa siitä, onko kotona joku ottamassa vastaan tätä ihmistä.
Kansallisen tason kyvykkyys tarjolla toiminnan tarpeisiin
UNAssa on hiljattain tehty avauksia nimenomaan sosiaalihuollon palveluihin. Tämä on ollut mahdollista sen jälkeen, kun asiaa koskeva lainsäädäntö on kehittynyt. – Nyt laki antaa mahdollisuuden käsitellä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa, joita muun muassa ikääntyvät käyttävät paljon, kertoo UNAn kehitysjohtaja Juha Rannanheimo.
Useamman hyvinvointialueen omistajana ja sanansaattajana UNA on lähtenyt tekemään Tilannekuva-ratkaisua hyvinvointialueiden yhteisiin tarpeisiin. Se on ollut jo vuosia käytössä muun muassa Pohjois-
Savossa, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Yhtiö näkisi mielellään ratkaisun lähivuosina valtakunnallisessa käytössä eri hyvinvointialueiden sote-palveluissa.
Tällä hetkellä teknologian kehittämisessä selvitetään muun muassa järjestelmään kirjautumisen helpottamista ja tekoälyn hyödyntämistä asiakkaan ongelmien ratkaisemisessa. UNAssa on meneillään tutkimuspilotti siitä, miten Kanta-palvelussa ja potilastietojärjestelmissä olevaa dataa voidaan käyttää erilaisiin tutkimuksiin soveltuvien potilaiden tai asiakkaiden löytämisessä. Lisäksi tekoälyä on tarkoitus hyödyntää ennakoitavuuden kehittämisessä järjestelmään. – Tulevaisuudessa Tilannekuvasta haluttaisiin saada tietoa myös siitä, mitä asiakkaalle kannattaa tehdä seuraavaksi, kertoo teknologiajohtaja Mikko Sipilä.
Tilannekuva-ratkaisun kehittämiseen on Suomessa Sipilän mukaan hyvät mahdollisuudet, koska täällä on vahva kansallisten palveluiden tuottamisen malli, kuten koko valtakunnan kattava Kanta-palvelu. – Suomi on kansainvälinen edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan integraatiossa Kanta-palveluiden kautta.
Tiedonvaihtoa myös EU-tasolla
Lähivuosina Tilannekuvan sisältöä laajennetaan muiden EU-jäsenvaltioiden tarjoamilla tiedoilla. EU:n vuonna 2025 laatima asetus EHDS (European Health Data Space) luo yhtenäiset säännöt terveystiedon käytölle ja vaihdolle unionin alueella. Asetus antaa terveydenhuollon ammattihenkilöille pääsyn potilastietoihin hoito- ja asuinmaasta riippumatta. – Jos vaikka saksalainen turisti tulee lomailemaan Lappiin ja tarvitsee hoitoa, hänen saksalaiseen järjestelmään kirjattuja tietoja voisi Suomessa hakea Tilannekuvan avulla, valottaa Sipilä.
EHDS-asetus tulee lakisääteisesti pakolliseksi EU-maissa vuoteen 2029 mennessä. Tämä nostaa Tilannekuvan Sipilän mukaan uudelle tasolle, koska se mahdollistaa sen, että minkä tahansa EU-maan tietoja voidaan näyttää siellä.
Sähköinen reseptiliikkuvuus EU-maiden kesken on osoittanut, että eri maassa tietojärjestelmiin syötetty tieto saadaan käyttöön toisessa maassa. Suomi ja Viro ottivat ensimmäisinä EU-maina rajat ylittävän eReseptin käyttöön vuonna 2019. Tällä hetkellä suomalaisella sähköisellä reseptillä saa apteekista lääkkeitä ainakin Tsekissä, Espanjassa ja Virossa. Kaikkien EU-maiden tulee ottaa sähköinen resepti käyttöön vuoteen 2029 mennessä.