Projektityöntekijä Sanna Sonninen esitteli marraskuussa 2021 pidetyssä UNA-seminaarissa Tilannekuva UNA -pilottia käyttäjäkokemuksien näkökulmasta.
Pohjois-Savon Tilannekuva UNA -pilotti aloitettiin alkuvuodesta 2021 ja laajennuksia on tehty pilotin aikana, joista viimeisimpänä mukaan liittyi sosiaalipäivystys sekä KYS päivystys. Pilotti päättyi viikolla 35, jonka jälkeen käyttö on jatkunut pilotoinneissa yksiköissä ja laajenee entisestään uusien käyttäjien mukaan tullessa.
KYSin päivystyksen sairaanhoitajat Mirja Korhonen ja Tuija Jussila olivat mukana tilaisuudessa kertomassa matkastaan Tilannekuva UNAn pilotissa sekä kokemuksistaan kliinisinä testaajina. Molemmat ovat toimineet tuotantokoestajina pilotin alusta alkaen ja Tilannekuvaa on hyödynnetty työn tukena ja hoidon tarpeen arvioinnissa viikoittain.
– Tilannekuva on helpottanut työtä huomattavasti. Se on selkeä ja todella informatiivinen. Hoidon tarpeen arvioinnissa yhdellä silmäyksellä näkee potilaasta paljon tietoa, joka luonnollisesti sujuvoittaa työtä, Korhonen ja Jussila kertovat kokemuksistaan.
Hoitotahto löytyy helposti Tilannekuva UNAsta
Erityisenä työtä tukevina piirteinä Tilannekuvassa nimettiin potilaan hoitotahdon, eristys-infektiotietojen sekä riskitietojen näkyminen. Korhonen muistelee aikaa ennen UNAa ja sähköistä järjestelmää, jolloin hoitohenkilökunta oli potilaan kertoman varassa hoitoon saapuessaan ja paikoin tieto oli hyvin puutteellista.
– Tilannekuva UNAn tultua on nähty tietoa, jota ei ole esimerkiksi Uranuksessa ollut. Tilannekuvan avulla on nähty hyvin nopeasti hoidon tarpeen arvion kannalta tärkeää tietoa esimerkiksi kansalaisen käyntitiedot, aiemmin tehdyt hoitosuunnitelmat perusterveydenhuollon puolella tai vaikkapa koronarokotustiedot.
Tilannekuvan käyttö on muodostunut molemmilla keskeiseksi järjestelmäksi hyödyntää työssään, esimerkiksi lähetteet eivät aina näy Uranuksessa, mutta Tilannekuvan kautta lähetetietoja ollaan päästy lukemaan.
Tilannekuva UNA nopeuttaa myös lääkärin työtä
Akuuttilääketieteen erikoislääkärinä ja kouluttajalääkärinä KYSin päivystyksessä toimiva Matias Inkala kertoi Tilannekuvasta lääkärin työn näkökulmasta. Inkala löysi paljon yhtymäkohtia hoitohenkilöstön kertomuksiin Tilannekuvan hyödyistä. Tilannekuva auttaa tapauksissa, jotka vaativat nopeaa tilanteen kartoitusta ja Tilannekuvasta on muodostunut keskeinen työkalu potilaan kokonaiskuvan kartoittamisessa. Tilannekuva selkiyttää toimintaprosessia tiedon saannin osalta, joka on keskeinen apu nopeassa päätöksenteossa.
– Tilannekuvan avulla saadaan tietoa jo ennen kuin potilas on tullut päivystykseen ja näin ollen pystytään valmistautumaan tulevaan hoitotilanteeseen jatkohoidon tai toimenpiteiden suhteen, Inkala kuvaa.
Inkala, Jussila ja Korhonen toivat kaikki esille, että Tilannekuvan nopeudessa on vielä kehitettävää. Hektisessä hoitotyössä, jossa hoidon tarpeen arviointi tulee kokonaisuudessaan saada tehdyksi 2–4 minuutissa, sovelluksen avaamiseen menevä aika on paikoin liian pitkä suhteutettuna aikaan, joka hoidon tarpeen arviointiin on käytettävissä. Kaiken kaikkiaan kolmikko summasi Tilannekuvan näyttäytyvän hektisessä päivystystyössä merkittävänä tukena ja on sovelluksena vastannut tarpeeseen.
UNA-seminaarin kaikki esitykset voit kokonaisuudessaan katsoa oheisesta linkistä:
