Lääkäreiden työajasta tarpeettoman suuri osa kuluu todistusten ja lomakkeiden täyttämiseen. Esimerkiksi poliisi vaatii ajokyvyn arviointilomakkeita ja työnantajat A-todistuksia työntekijöiltä. Tekemistä riittäisi asiakastyössäkin.
– Sairaalat ja terveyskeskukset ovat terveyden asiantuntijoita. Lomakkeiden täyttäminen on terveydenhuollon kannalta ylimääräistä työtä, jota tehdään asiakkaan jonkin toisen prosessin takia, muistuttaa neurokirurgi, johtava asiantuntija Pirkko Kortekangas UNA Oy:stä.
Lakisääteisesti tuotettavia lomakkeita on nelisenkymmentä, mutta niistä vain joka neljäs voidaan tällä hetkellä viedä suoraan Kanta-järjestelmään. Viranomaisyhteistyö takkuaa. Kanta-yhteys on olemassa vasta Kelaan ja Traficomiin. Kanta-yhteyden puuttuminen tarkoittaa, että lomakkeita ja todistuksia tulostetaan ja toimitetaan eteenpäin: aikaa, paperia ja rahaa kuluu.
Kortekangas muistuttaa, että kun Kantaa aikoinaan kehitettiin, sen tärkein ajatus oli tiedon välittäminen asiakkaan asiointiprosesseihin.
– Sitä ei ole kuitenkaan edes rahoitettu. Tieto hillotaan purkkiin, josta sitä ei pystytä käyttämään datana, Kortekangas kritisoi.
– Lomakkeidenkin digitalisoinnissa on kyse muusta kuin pelkästään paperisten lomakepohjien kääntämisestä sähköiseen muotoon. UNAssa ajatus on, että koko prosessi toimisi napinpainalluksella.
UNA Oy:n kehittämä ratkaisu lomakerallin vähentämiseksi on Lomake UNA. Se on rakennettu suoraan Kanta-järjestelmän päälle, jolloin lääkärinlausunto menee Lomake UNAn avulla välittömästi Kantaan. Vastaavaa terveydenhuollon sovellusta, jonka voi integroida mihin tahansa potilastietojärjestelmään, ei ole.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa menojen kasvu on hyvin tiedossa, mutta yhteistä näkemystä säästökohteista ei ole.
Luontevin paikka sote-säästöille löytyisi digitalisaatiosta. UNAn palvelujohtaja Mia Mantereen mukaan Suomi on digitalisoinnissa pahasti jälkijunassa – kyse on asenteesta.
– Jostain syytä lähteminen kehityksen mukaan pienin askelin ei kiinnosta. Odotetaanko jotain katastrofia, joka pakottaisi kaiken muuttamiseen kerralla, Mantere kysyy.
– Esimerkiksi Verohallinnossa digitalisointi on ollut vuosien saatossa systemaattista. Sote-puolella tahtotila tällaiseen puuttuu, hän jatkaa.
Mantere muistuttaa, että Verohallinnossa asiakkaiden digisiirtymää joudutettiin sanktioilla. Mantere toivoo, että sote-puolella sanktioita ei tarvittaisi, vaan yhteisymmärrys löydettäisi ilmankin.
Hyvinvointialueiden yhdessä omistama kehitys- ja asiantuntijayhtiö UNA Oy on tehnyt vuosia töitä sen eteen, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät toimivat yhteen ja tieto kulkee tehokkaasti ammattilaisten välillä.
