UNA-ratkaisujen kehittämisessä hyödynnetään yhteistyötä ja käyttökokemuksia.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa järjestettiin 13.12.2022 neljäs UNA-seminaari, joka kokosi yhteen sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä, UNA-sovellusten käyttäjäyksiköitä sekä päättäjiä kuulemaan UNA-hankkeen ajankohtaisista asioista, käytössä olevien sovellusten käyttäjäkokemuksista sekä tietojärjestelmien tulevaisuuden näkymistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
UNA-seminaaripäivän avasi Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen, jonka esityksessä korostuivat yhteistyön tärkeys asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisessä yli yhteistoiminta- ja hyvinvointialuerajojen sekä, millaisena järjestelmien kehittämistyön tulokset tulisi kuntalaisille näkyä.
Ei yksin riitä, että tarjoamme asiointiin informatiiviset hyvinvointialueen verkkosivut, vaan tietojärjestelmien kehittämistyön tulee myös näkyä kuntalaisille digipalveluiden kuten etävastaanottotoiminnan parantumisena, jossa heillä on itse mahdollisuus edistää asiaansa, Korhonen sanoo.
Tietojärjestelmät ovat kaikessa taustalla. Oli kyse sitten riskienarvionnista, rekrytoinnista tai strategiatyöstä, ovat tietojärjestelmät keskeinen osa kaikkea tätä tavalla tai toisella, Korhonen summaa.
UNAn rooli Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulevaisuuden tietojärjestelmien kehittämisessä
UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala sekä kehitysjohtaja Juha Rannanheimo toivat seminaaripäivässä esiin, kuinka UNA-ratkaisut tulevat tukemaan sosiaali- ja terveydenhoidon tietohallinnon kokonaisuutta, tietojen saatavuutta sekä tietointegraatiota sosiaalitoimen, perusterveydenhoidon ja ensihoidon välillä.
UNAn rooli Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tarjota toimiva yhteistyörakenne, asiantuntijuutta ja työkaluja sote-tietojärjestelmäkokonaisuuden suunnitteluun. Yhteistyö on keskeinen asia jatkossakin, sillä asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteishankinnat alueella ja mahdollisesti alueiden välilläkin tulevat korostumaan, Rantala muistuttaa.
Hyvinvointialueilla on syntynyt tarve pohtia pidemmän aikajänteen asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämismalleja ja nämä tarpeet huomioiden on perustettu APTJ-tulevaisuusfoorumi, jonka tavoitteena on auttaa hyvinvointialueita tietojärjestelmien ja niiden tulevaisuuden suunnittelussa aina vuoteen 2030 saakka.
Hyvinvointialueen muutos mahdollistaa toiminnan tarpeiden tarkastelun, että saadaan uusia ratkaisuja liitettyä käytännön hyötyyn, Rannanheimo kertoo.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen kertoi seminaaripuheenvuorossaan hyvinvointialueen toiminnan käynnistyvän nykyisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tukeutuen. Keskeistä on toteuttaa häiriötön siirto ja hyödyntää tiedon saavutettavuudessa olemassa olevia tietojärjestelmiä kuten Tilannekuva UNAa sekä Kanta-palveluita. Tilannekuvan käyttöä työn tukena tullaan vuodenvaihteessa laajentamaan alueella voimakkaasti.
Hajanaisilla tietojärjestelmäkokonaisuuksilla ei voida jatkaa ja kymmenen vuoden tavoitteena onkin yksi asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus, jolla voidaan täyttää niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon palveluiden toiminnalliset tarpeet, Pekkarinen sanoo.
Uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän käyttöönotosta tulossa valtava ICT-muutosprojekti
Istekin erityisasiantuntija Päivi Röppänen esitteli seminaarin iltapäiväosuudessa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän kilpailutusprojektia. Nykyisellään sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä on Pohjois-Savossa käytössä monenkirjavasti ja asiakkaan palvelukokonaisuus on hajanainen, jossa erilliset järjestelmät eivät tue toisiaan. Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa kolmella sosiaalihuollon järjestelmäympäristöllä, mutta ensisijaisena tavoitteena on, että uuden, yhtenäisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto hyvinvointialueella tapahtuu syyskuuhun 2024 mennessä.
Tulevan asiakastietojärjestelmän kilpailuttamisprojekti tehdään yhteisesti Pirkanmaan ja Keski-Suomen kanssa, joten yhteistyö on keskeisessä osassa tässäkin projektissa, Röppänen muistuttaa.
Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu liittyen uuden asiakastietojärjestelmän käyttäjäodotuksiin ja mukana keskustelemassa moderaattori Mari Eskelisen lisäksi oli sosiaali- ja perhepalvelujohtaja Minna Pitkänen, johtava sosiaalityöntekijä Anna-Reeta Buchen sekä sosiaalityöntekijä Sanna Pirinen. Uuden järjestelmän toivotaan tuovan mukanaan selkeyttä käytännöntyöhön ja asiakkaan kokonaistilanteen nopeaan hahmottamiseen.
Toivomme luotettavaa, käyttäjäystävällistä ja sujuvaa välinettä henkilöstölle, jonka kautta saadaan luotua työn etenemistä tukevat prosessit. Näin paranevat myös työn laadukkuus ja asiakasturvallisuus, Pitkänen sanoo.
Käytettävyyden tulisi olla helppoa ja selkeää. Päivystyksellisessä tilanteessa tulisi mahdollisimman nopeasti saada asiakkaan kokonaistilanne näkyviin, Buchen ja Pirinen lisäävät.
UNA-sovellukset hyvinvointialueen työntekijöiden tukena
Seminaarissa kuultiin tuttuun tapaan myös UNA-sovellusten käyttäjäkokemuksia. Pohjois-Savon ensihoitopalveluista sairaanhoitaja Hanne Vainionpää oli mukana kertomassa Tilannekuva UNAn hyödyntämisestä hoidontarpeen arvioinnissa. Pohjois-Savon ensihoidon hoidontarpeen arviointiyksikkö on osa ensihoitopalvelua, joka suorittaa hoidon- ja palveluntarpeen arvioinnin hätäkeskuksen riskiarvion mukaisissa kiireettömissä ensihoitotehtävissä PSSHP:n alueella puhelimessa saatujen sekä Tilannekuva UNAsta ja Uranuksessa näkyvien tietojen perusteella.
Kaikki terveys- ja taustatiedot ovat tarpeen, kun puhelimen välityksellä tehdään hoidontarpeen arviointia ja Tilannekuvan avulla on päästy tarvittaviin tietoihin, Vainionpää summaa.
Vainionpää tuo esiin, että UNA-suostumusten kerääminen on Tilannekuvassa näkyvien tietojen kannalta erittäin tärkeää.
Potilaina on usein kotihoidon asiakkaita, mutta kotihoidon tekstejä Tilannekuvasta ei löydy. Tämä tarkoittaa sitä, ettei UNA-suostumuksia kotihoidossa ole asiakkailta kerätty eikä täten lupaa näiden tietojen näkymiseen ole.
Tulevaisuudessa UNA-suostumuksia tullaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella keräämään laajemmin.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella siirrytään käyttämään Kanta-lomakkeiden lisäksi myös laaja-alaisesti UNA-lomakkeita. Projektisuunnittelija Tiina Rantamo esitteli seminaarissa kattauksen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle käyttöönotettavia UNA-lomakkeita, jotka tuovat sujuvuutta potilaan asioiden etenemiseen.
Kela saa lomakkeen viiveettä ja valmiiksi sähköisessä muodossa, jolloin myös asiointimatkat Kelan toimistoon jäävät pois. Todistukset tallentuvat Kanta-arkistoon ja tiedot näkyvät lisäksi OmaKanta-palvelussa, jolloin syntyy vähemmän myös jatkokyselyn tarpeita, Rantamo listaa hyötyjä.
Rantamo korosti esityksessään sitoutumista uuden toimintamallin edessä ja kannusti osallistumaan UNA-lomakekoulutuksiin.
Keskeistä muutoksessa on, ettei tukeuduta vanhoihin toimintamalleihin uuden sijaan, vaan pidetään päätös uusien lomakkeiden käyttöönotosta. Lisäksi työnjohdon on osoitettava aika kouluttautumiseen ja uuden opetteluun.
Lisätietoja:
Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi p. 044 717 4111
Hankepäällikkö Sami Haapamäki sami.haapamaki@pshyvinvointialue.fi p. 044 717 6405
