Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat ongelmat kiinnostavat vaalien lähestyessä yhä useampaa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen toimialaliitot kokosivat hiljattain Sotedigin työkalupakiksi nimeämänsä listan asioista, joilla sotepalveluiden saatavuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta niiden mukaan parannettaisi. Kela, Verohallinto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ilmaisivat puolestaan tänään 9.3. huolensa tiedon liikkuvuuden ongelmista.
Sotealan hankaluuksien nostaminen julkiseen keskusteluun on ilahduttavaa. UNA Oy on tehnyt jo vuosia töitä yhdessä sotealan toimijoiden kanssa näiden ongelmien kampittamiseksi. Yhteistyössä muun muassa sairaanhoitopiirien kanssa kehitetyt ratkaisut ovat jo nyt toteuttamassa elinkeinoelämän peräänkuuluttamia tavoitteita ja parantamassa tiedon kulkua.
Elinkeinoelämä kaipaa yhteentoimiviin tietojärjestelmiin kansallista ohjeistusta ja panostusta. UNAlla on jo tarjota tähän vastaus, laajassa yhteistyössä kehitetty Ydin UNA. Sosiaali- ja terveyshuollon asiakas- ja potilastiedot voidaan koota asiakaspalvelutilanteita varten yhteen eri tietojärjestelmistä Ydin UNA -ratkaisulla. Sen avulla tieto siirtyy eri järjestelmien välillä, ja yhteentoimivuus varmistetaan erilaisilla rajapinnoilla.
Kelan ja sen yhteistyökumppaneiden kaipaama tilannekuva palvelua tarvitsevasta ihmisestä on jo sotealalla mahdollinen. Tilannekuva UNA yhdistää Kannan ja paikallisten järjestelmien tiedot ajantasaiseksi koosteeksi. Tilannekuva UNA on ensimmäinen ratkaisu, joka kerää koko sote-palveluketjun tiedot ammattihenkilöiden käyttöön.
Tietosuojan rooli sote-lainsäädännön tulkinnassa kiinnostaa elinkeinoelämää. Se kaipaisi keskustelun käynnistämistä aiheesta keskeisten viranomaisten ja sote-toimijoiden välillä. Kelan ja kumppaneiden mielestä epäselvä ja hajanainen lainsäädäntö estää asiakastietojen hyödyntämisen. UNA pitää luonnollisesti kiinni sotealan lainsäädännöstä ja tietosuojasta. Ne ovat sisäänrakennettuina kaikessa ict-kehittämisessä, eivätkä ole nykyiselläänkään estäneet ratkaisujen hakemista.
Elinkeinoelämä haluaa sote-sektorin aktiivisesti mukaan kehittämään kansallisia digihankkeita. Sote-toimialan digitalisointi on myös toiminnasta vastaavien tavoitteissa, ja UNA on jo mukana.
Elinkeinoelämä haluaa sote-sektorin aktiivisesti mukaan kehittämään kansallisia digihankkeita. Sote-toimialan digitalisointi on myös toiminnasta vastaavien tavoitteissa, ja UNA on jo mukana. Olemme kehittäneet monenlaisia ratkaisuja sotealan ja suomalaisten arjen helpottamiseksi. Suostumus UNA takaa, että sotealan ammattilaiset saavat kaiken asiakasta koskevan sote-tiedon lähes reaaliajassa, eikä tietojen kokoamiseen eri toimijoilta kulu turhaa aikaa. Lomake UNA siirtää tarvittavat todistukset ja lausunnot viiveettä vaikkapa Kelan Kanta-palveluun. Tehty on jo yli 160 000 lomaketta.
In house -yhtiöiden toiminta vääristää EK:n ja sen toimialaliittojen mukaan kilpailua. Ne vaativat epäterveeseen tilanteeseen puuttumista. Näkemyksemme mukaan ongelma ei kuitenkaan ole in house -yhtiöt sinänsä vaan julkisten hankintojen kilpailuttamiselle asetetut alarajat. In house -yhtiöthän toimivat omistajiensa lukuun ja kilpailuttavat nimenomaan yksityisen sektorin toimijoita. In house -yhtiöitä edustava Kustos ry on esittänyt, että Suomen tulisi nostaa kilpailuttamisen kynnys 215 000 euroon. Raskas kilpailutusprosessi ei houkuttele pk-yrityksiä osallistumaan resursseja vaativiin kilpailutuksiin. Kustos ry:n jäsenenä UNA Oy kannattaakin kilpailuttamisen alarajan nostamista muiden EU-maiden tasolle.
Lisätietoja: UNA Oy, toimitusjohtaja Katja Rantala 044 468 5000, katja.rantala(at)unaoy.fi