Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on saatettu yhden palvelun järjestäjän vastuulle ja nyt olisi viimeistään tarve tarkastella asiakkaan palvelutarvetta aiempaa kokonaisvaltaisemmin, ennakoiden sekä varmistaen palveluiden vaikuttavuus.
Sote-palveluissa syntyvän ja palveluiden toteutusta tukevan datan liikkuvuuteen ja hyödynnettävyyteen liittyy edelleen merkittäviä haasteita. Haasteet ovat luonteeltaan jokapäiväisiä niin hyvinvointialueiden johdolle, sote-ammattilaisille, mutta ilmenevät pahimmillaan myös asiakkaille.
Erityisesti hyvinvointialueilla, joiden käytössä oleva tietojärjestelmäympäristö on lähtötilanteessa pirstaleinen, nämä haasteet korostuvat. Toki tietojärjestelmiä ollaan monilla alueilla konsolidoimassa, mutta onko meillä varaa jäädä odottaa toimien aikanaan realisoimia hyötyjä?
Ongelma, jonka ratkaisemiseen FHIR demossa on pureuduttu
Yhtenä hyvin konkreettisena tiedon hyödynnettävyyden haasteena on otettu tarkasteluun asiakkaan tulevat ajanvaraukset sekä menneet tapahtumat. Tulevien ajanvarausten sekä menneiden tapahtumien koostaminen yhteen, tiedon esittämis- sekä hallintatarkoituksissa on osoittautunut haasteelliseksi hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Asiakkaan näkökulmasta tilanne on erityisen ongelmallinen, koska hyvinvointialueen sisäisillä organisatorisilla tai teknologialähtöisillä raja-aidoilla ei pitäisi olla mitään merkitystä. Tulevat ajanvaraukset pitää olla nähtävillä ja hallittavissa keskitetysti palvelukokonaisuudesta tai taustajärjestelmästä riippumatta. Muuten on riskinä, että palvelujärjestelmää kuormitetaan turhaan esimerkiksi yhteydenotoilla, tapahtumia menee ohi tai ylipäätään tarvittavien ja tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin ei osata hakeutua.
Yksi ja ehkä suoraviivaisimmin edistettävissä oleva osa tämän laajan ongelman ratkaisua on mahdollistaa tiedon liikkuvuus yhtenäisessä muodossa ja yhtenäisellä tavalla eri tietojärjestelmien, palveluntuottajien sekä valtioidenkin välillä. Ja tähän tähtää kansainvälinen HL7 FHIR standardi, jonka sovittaminen Suomen toiminnalliseen ympäristöön on aloitettu kansallisten perusprofiilien määrittelytyön kautta HL7 Finlandin ohjauksessa.
Kovinkaan moni hyvinvointialueilla käytössä olevista asiakastiedonhallintaan käytettävistä tietojärjestelmistä ei tällä hetkellä tarjoa ainakaan kattavia FHIR-rajapintoja ja sellaisten toteuttaminen kaikkiin lähdejärjestelmiin voi olla erittäin työläs sekä aikaa vievä toimenpide. Oletettavasti suuri osa markkinatoimijoista toki tullee aikanaan FHIRiä tukemaan.
Ydin UNA kokoaa tietojärjestelmien tiedot yhteen
Ydin UNA on rakennettu ratkaisemaan kuvattu ongelma toimimalla keskitettynä sote-datan yhtenäistämisen ratkaisuna ja se voi tukea myös tiedon välittämistä FHIR-rajapintojen kautta erilaisille tietoa hyödyntäville järjestelmille.
- Ydin UNA hakee ja vastaanottaa asiakastietoja useista lähteistä, joiden rajapintakyvykkyydet voivat vaihdella
- Ydin UNA yhdistää, yhtenäistää ja prosessoi asiakastietoja
- Ydin UNA välittää eri lähteistä kerätyt ja yhtenäistetyt asiakastiedot hyödynnettäväksi avointen rajapintojen kautta
UNA on toteuttanut FHIR Demoon 2023 konkreettisen ja testattavissa olevan kansallisia FHIR perusprofiileja hyödyntävän tapahtumien FHIR-rajapinnan, jossa yhdistellään Ydin UNA:ssa tietoja useista eri tietolähteistä. Rajapinnan tuottama tieto on lisäksi tuotu hyödynnettäväksi BCB Medicalin toteuttamaan Omavointi-mobiilisovellukseen.
Demossa hyödynnetään anonymisoitua testidataa, joka on peräisin todellisista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä. Tekninen toteutus on testattavissa osoitteessa https://fhirpoc.dev.ydin.unaoy.fi/ ja toteutuksessa on hyödynnetty Firely SDK:ta.
UNA:ssa näemme, että kansainvälisten esimerkkien sekä kansallisella tasolla etenevän työn myötä on vahvistumassa käsitys siitä, että FHIRin varaan kannattaa lähteä panostamaan, jotta sote-data saadaan liikkumaan ja hyödynnettäväksi erilaisissa tulevaisuuden käyttötarkoituksissa.
Näin avaamme sote-dataa FHIR-rajapintojen avulla myös laajemman ekosysteemin hyödynnettäväksi