Sote-tietojen laatu ja tietomalliyhteistyö

Pirkko Kortekangas

Datajohtaja, UNA Oy

Sote-tietojen hyödyntämisen haasteeksi numero yksi nimetään usein asiakkaan palveluiden yhteydessä kirjatun tiedon laatu. Miksi näin, vaikka ammattihenkilöt  käyttävät yhä enemmän aikaansa hoidon dokumentaatioon yhä parempiin tietojärjestelmiin.     

Laatuongelmalla tarkoitetaan oikeasti sitä, kun yhteen järjestelmään kirjattua tietoa yritetään hyödyntää toisessa järjestelmässä, tämä toinen järjestelmä ei ymmärrä alkuperäistä tietoa riittävän tarkasti. Niinpä ns. laatuongelma ei ole korjattavissa potilasta hoitavien toimin, eikä edes yhden tietojärjestelmätoimittajan omin voimin. Ratkaisun ydin on keskittyä tapaan, jolla tieto ensimmäisen kerran tallennetaan.  

Tallentamisen tavalla tarkoitetaan, että eri tahot käyttävät samoja, tai vähintään avoimia eli tiedossa olevia tietomalleja. Jos käytetyt tietomallit tallentaisivat tiedosta riittävästi tiedon merkitystä selittävää tietoa, integraatioprojektit muuttuisivat tekniikaksi ja tiedon jalostus alkaisi tuottaa hyötyä sote-arkeen. Integraatioprojektit eivät enää kaatuisi siihen, että aika ja resurssit kuluvat siirrettävän tiedon ymmärtämiseen.

Miksei näitä samoja tai avoimia tietomalleja sitten käytetä? Vastaus on karu – niitä ei ole sovittu. Nyt tietomalleja on yhtä monta kuin tiedon tallentavaa järjestelmää. Yhteinen tietomalli syntyy Suomen oloissa joko viranomaisen määräyksestä tai, että yhteinen tietomalli saadaan sovittua järjestelmätoimittajien kesken. Viranomaiset tekevät osaltaan parhaansa resurssiensa rajoissa, mutta kansallinen työ ei etene samassa tahdissa kuin tietojärjestelmiä kehitetään.        

Useat suomalaiset tietojärjestelmätoimittajat ja UNA Oy ovat ryhtyneet toimeen soten tietomallien sopimusmenettelyn käynnistämiseksi. Sopimusmenettelyyn kutsutaan mukaan luonnollisesti niin soten asiantuntijat ja viranomaisten edustajat.  

Suomalaisen tietojärjestelmätoimittajat tekevät järjestelmiään myös vientiin. Ideaalisen tietomallin pitääkin olla sovellettavissa myös muiden maiden sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhtenäisiä tietomalleja lähdetäänkin etsimään kansainvälisen OpenEHR tietomallien pohjalta. Hyödynnettävää valmista määrittelytyötä on tehty maailmalla jo paljon, mutta kansainvälinen malli kaipaa aina suomalaisia tarkennuksia, sovittamisen kansallisiin yksittäisiin tietorakennemäärittelyihin ja yhteisen suomennoksen.

Sopimusmenettelyn edellytys on se, että sopimisen kohteena olevat tietomallit on julkaistu kaikkien saatavilla. Ensimmäinen askel on otettu, kun UNA Oy julkaisi UNA Ytimessä käytetyt OpenEHR arkkityyppien tietomallit. Julkaistut tietomallit kattavat Kanta-palveluissa tallennettavat asiakastiedot. Kun sopimismenettelyyn osallistuvat eri järjestelmätoimittajat julkaisevat omat tulkintansa, päästään hieromaan yhteisymmärrys.

Sopimusmenettelytavan suunnittelu ja toteutus tehdään vapaaehtoisessa ja toimittajille, sote-organisaatioille, viranomaisille avoimessa yhteistyössä. UNA Oy on toiminut alkuvaiheen liikkeelle laiton koordinaattorina.   

Lähdetietojen laadun korjaamisen on alkanut. Hyötyjiä ovat niin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä käyttävät palveluntuottajat kuin tahot, jotka etsivät tietojenkäsittelyteknologian keinoin apuja sote-asiakkaan entistä oikea-aikaisemmaksi ja vaikuttavammaksi palvelemiseksi.