Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tilanne hyvinvointialueilla on kehittymässä yhtenäiseen suuntaan. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa tilanne suurella osalla hyvinvointialueita oli hyvin haastava, koska käytössä oli useita eri asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Viime vuosina suoritettujen kilpailutusten myötä näyttää siltä, että viimeistään vuoden 2026 aikana suurin osa hyvinvointialueista saa läpivietyä tietojärjestelmien alueellisen yhtenäistämisen.
UNA:n asiantuntijat seuraavat aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja tässä artikkelissa julkaisemme ajantasaisen tilannekuvan kehittämisen tilanteeseen perustuen julkisista lähteistä saatavaan tietoon.
Muutoshistoria
Julkaistu 12.2.2025 versio 1.0
Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa hyvin hajanaisessa tilanteessa toiminnan kannalta keskeisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta. Hajanaisuus johtui siitä, että hyvinvointialueiden käyttöön tuli lukuisia kuntakohtaisesti käytössä olleita järjestelmiä. Tämän seurauksena hyvinvointialueen laajuisten toimintamallien kehittäminen sekä ammattilaisten ja asiakkaiden liikkuvuuden mahdollistaminen nähtiin haastavaksi. Toimenpiteet alueellisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöön saattamiseksi nähtiin strategisen tason kärkihankkeiksi hyvinvointialueilla. Tilanne tunnistettiin myös kansallisesti tarvittavien investointien sekä alueiden välisen yhtenäisyyden tavoittelun kannalta erittäin merkittäväksi kehittämiskokonaisuudeksi.
Useilla hyvinvointialueilla on ollut viimeisen reilun vuoden ajan käynnissä laaja muutos asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. Turhia päällekkäisyyksiä, monimutkaisuutta ja hajanaisuutta on alettu karsia ja yhtenäistää asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Osalla alueista tätä oli jo edistetty kuntayhtymäpohjaisesti, mutta vasta hyvinvointialueiden myötä tälle löytyi laajempi intressi ja välttämättömyys.
Alueellinen yhtenäistäminen on edellyttänyt kilpailutuksia, koska aiemmin käytössä olleiden järjestelmien sopimusten laajentaminen ei ole ollut mahdollista. Hankintoja toteutettu eri tavoin; in-house –yhtiöiden toimesta, alueiden yhteishankintoina tai yksittäisinä hankintoina. Nämä ovat edenneet pääsääntöisesti hyvin ilman markkinaoikeusvalituksia tai muita viivästyksiä.
Näyttää sille, että viimeistään vuonna 2026 suurin osa hyvinvointialueista saavuttaa pääosin yhtenäisen tilanteen, jossa yksi tietojärjestelmä toimii terveydenhuollon ja toinen sosiaalihuollon alueellisena ratkaisuna. Muutamalla hyvinvointialueella on käytössä yksi, saman tietojärjestelmätoimittajan toimittama asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka kattaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon. On syytä huomata, että yksi yhtenäinen samalta toimittajalta hankittu asiakas- ja potilastietojärjestelmä ei ainoa keino toteuttaa toiminnallisesti ja tiedonhallinnallisesti integroitua hyvinvointialuetta, joskin se voi sitä helpottaa. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää kuitenkin hyvinvointialueita edelleen ylläpitämään erillisiä terveydenhuollon potilasrekisteriä sekä sosiaalihuollon asiakasrekisteriä.
Seuraavassa kuvassa visualisoidaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäisyyden kehittymistä hyvinvointialueilla vuosien 2023 – 2026 välillä. Kuten kuvasta näkyy, on tilanne vuoteen 2026 mennessä muuttumassa 12/2024 tiedossa olevien päätösten valossa yhtenäiseen suuntaan eikä yksikään hyvinvointialue ole asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta pirstaleisessa tilanteessa.
1) Tarkastelussa arvioidaan hyvinvointialueen toimialojen, eli perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, suun terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, palveluissa käytössä olevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäisyyttä. Mitä useammin toimialoilla on käytössä saman toimittajan tuottama pääasiallinen tietojärjestelmä, sitä yhtenäisemmäksi hyvinvointialue on arvioitu.
Terveydenhuollon potilastietojärjestelmien tilanne ja kehitysnäkymät
Terveydenhuollossa käytettävien potilastietojärjestelmien osalta on nähtävillä melko merkittävä muutos hyvinvointialueiden kehitystoimien seurauksena. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmät ovat yhtenäistymässä yhdeksi terveydenhuollon alueelliseksi tietojärjestelmäksi. Ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämistä tilanne oli pääsääntöisesti se, että erikoissairaanhoidossa oli käytössä sairaanhoitopiirin ylläpitämä alueellinen potilastietojärjestelmä ja perusterveydenhuollossa useita eri potilastietojärjestelmiä.
Terveydenhuollon osalta ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa kehittämistä ja muutoksia tapahtuu todella paljon ympäri Suomen. Yhtenäistämisen edellyttämät hankintaprosessit on kaikilla hyvinvointialueilla saatu päätökseen. Käyttöönottojen osalta sen sijaan noin puolella hyvinvointialueista on alueellisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto tai yhtenäistämisprosessi parhaillaan käynnissä. Näissä on myös tehtävänä tiedonsiirtoja vanhoista järjestelmistä uusiin alueellisiin järjestelmiin.
Terveydenhuollon potilastietojärjestelmien osalta poikkeuksena on Uudenmaan alue, jossa erikoissairaanhoidosta vastaa hyvinvointialueiden sijaan HUS-yhtymä, jossa käytetään Apottia, mutta hyvinvointialueet ratkaisevat erikseen oman perusterveydenhuollon palveluiden tuottamiseen käytettävän potilastietojärjestelmänsä.
Potilastietojärjestelmien markkinoiden näkökulmasta tilanne näyttää siltä, että vuoteen 2026 mennessä Suomessa käytetään neljän eri toimittajan toteuttamaa potilastietojärjestelmää:
- TietoEvryn Lifecare tulee käyttöön yhteensä 14 hyvinvointialueelle
- CGI:n OMNI360 tulee käyttöön neljällä hyvinvointialueella
- Apotti on käytössä perusterveydenhuollossa yhdellä hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa sekä HUS-yhtymän järjestämisvastuulla olevassa erikoissairaanhoidossa
- Esko Systemsin ESKO tulee käyttöön kahdella hyvinvointialueella
Vaikka hyvinvointialueiden tasolla tilanne on yhtenäistymässä ei kansallisesti tai edes yhteistyöalueittain (YTA) tilannetta tarkasteltaessa terveydenhuollon potilastietojärjestelmien tilanne ole kehittynyt merkittävästi yhtenäisempään suuntaan. Yhteistyöalueittain tarkasteltuna ollaan myös tilanteessa, jossa yhdenkään yhteistyöalueen hyvinvointialueilla ei ole lähivuosina tulossa käyttöön samat potilastietojärjestelmät.
Hyvinvointialueiden välistä ja eri palvelutuottajien välistä tiedon liikkuvuutta ja saavutettavuutta tukemaan on Suomessa käytössä Kanta-palvelut, ja tietopohjan yhtenäistämiseen ollaan kansallisella tasolla panostamassa merkittävästi lähivuosina.
Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien tilanne ja kehitysnäkymät
Sosiaalihuollossa käytettävien asiakastietojärjestelmien osalta tilanne on ollut vielä isommassa muutoksessa kuin terveydenhuollon puolella. Tilanteeseen on vaikuttanut kuntakohtaisista järjestelmistä alueellisen yhtenäisyyden tavoittelun lisäksi lakisääteinen velvoite ja aikataulu sosiaalihuollon asiakastietovarantoon liittymisestä.
Vuosien 2022–2024 aikana useimmat hyvinvointialueet ovat toteuttaneet sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän kilpailutuksen, joiden pohjalta parhaillaan yritetään edetä alueellisessa toiminnan ja järjestelmien yhtenäistämisessä. Käyttöönotot ja yhtenäistämiset etenevät vaiheittain eri sosiaalihuollon palveluiden osalta. Järjestelmät tulevat hyvinvointialueiden työntekijöiden käyttöön lisäksi osaltaan hyvinvointialueen lukuun toimivien yksityisten palvelunantajien työntekijöille. Samassa yhteydessä tehdään myös asiakastietojärjestelmän liittäminen Kanta-palveluihin, jolloin sosiaalihuollon asiakas- ja palvelutiedot tallentuvat rakenteisena Kantaan ja tiedot alkavat näkyä asiakkaille OmaKannassa.
Vuoden 2024 aikana kaikki hankintaprosessit saatiin päätökseen ja yli puolet hyvinvointialueista ovat edistämässä alueellisen asiakastietojärjestelmän käyttöönottoa tai yhtenäistämisprosessia. Kaksi hyvinvointialuetta1 2 päätyivät kuitenkin vuoden 2024 lopulla keskeyttämään käynnissä olleet käyttöönotot, ja näin ollen kyseisillä alueilla on edessä uuden hankintaprosessin toteuttaminen. Näitä on suunniteltu toteutettavan vuoden 2025 aikana.
Asiakastietojärjestelmien markkinatilanteen näkökulmasta näyttää siltä, että vuoteen 2026 mennessä Suomessa käytetään neljän eri toimittajan toteuttamaa asiakastietojärjestelmää:
- TietoEvryn Lifecare tulee käyttöön 12 hyvinvointialueella
- Mediconsultin Saga tulee käyttöön viidellä hyvinvointialueella
- Apotti on käytössä yhdellä hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungissa sekä HUS-yhtymässä
- CGI:n OMNI360 tulee käyttöön yhdellä hyvinvointialueella
- Kahdella hyvinvointialueella on vielä hankintaprosessi kesken
Käytössä ja kehittämisen kohteena on neljä eri asiakastietojärjestelmää, joista kaksi on nykytiedon valossa tulossa muita laajemmin käyttöön.
Hyvinvointialueiden tilanne on siis merkittävästi yhtenäistymässä, mutta kansallisesti tai yhteistyöalueittain tilannetta tarkasteltaessa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien tilanne on edelleen hajanainen. Yhden yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla on tulossa käyttöön sama asiakastietojärjestelmä.
Myös sosiaalihuollon puolella tiedon liikkuvuutta ja saavutettavuutta kansallisesti on tulossa tukemaan Kanta-palvelut ja tietopohjan yhtenäistäminen.
Yhteenveto ja analyysi tilanteen kehittymisestä
Hyvinvointialueet ovat toteuttaneet tiiviillä aikataululla ja resursseilla hankintoja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä tai inhouse-yhtiöiden tukemana. Käynnissä olevan muutoksen seurauksena päädytään tilanteeseen, jossa käytössä on muutama kymmenen asiakas- ja potilastietojärjestelmää, kun lähtötilanteessa erillisiä järjestelmiä oli useita kymmeniä, jopa satoja. Hyvinvointialueen tietojärjestelmäkokonaisuus on toki laajempi ja paljon kehitystä tapahtuu ja tarvitaan vielä myös näiden perusjärjestelmien ympärillä.
Parhaillaan toteuttavan asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisen myötä vuosikustannukset on useilla alueilla laskettu olevan alemmat kuin aiemmin pirstaleisen tietojärjestelmäympäristön. Myös kehittämiskustannusten näkökulmasta ratkaisujen keskittäminen on varmasti positiivinen.
Tietojärjestelmien yhtenäistämistoimet on pyritty tekemään mahdollisimman vähäisin muutoksin, nopeasti ja vähäriskisesti Suomessa jo tuotantokäytössä toimiviksi todetuilla ratkaisuilla, eikä laajempiin tietojärjestelmien kehityshankkeisiin ei ole haluttu lähteä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat keskeisiä työvälineitä jokapäiväisessä asiakastyössä, mutta kyse ei ole pelkästään järjestelmämuutoksesta vaan suurilta osin uusista yhtenäistettävistä toimintamalleista. Hyvinvointialueiden uudet toimintamallit ovat vasta monilta osin muotoutumassa. Toisaalta alueiden muutosvalmius ei ole ollut otollinen, koska henkilöstö on ollut kuormittunut koronakriisin ja hyvinvointialueiden käynnistämisen jäljiltä sekä haastavat tehostamis- ja säästötoimien ovat parhaillaan menossa.
Juuri nyt onkin tärkeää huomioida järjestelmäkokonaisuuden käytön aikainen kehittäminen riittävällä kehitysinvestointivaraumalla ja resursoinnilla. Myös kehittämisyhteistyö samassa tilanteessa olevien hyvinvointialueiden kanssa mahdollistaa pidemmän aikajänteen synergia- ja kustannushyötyjä. Myös yhteistyöalueiden rooli tässä tullee tarkasteltavaksi.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tilanteen nähdään pysyvän melko stabiilina aina vuosikymmenen loppuun asti, koska käynnissä olevat muutokset vaativat oman aikansa eikä hyvinvointialueiden resurssitilanne mahdollista isojen muutosten edistämistä lähitulevaisuudessa. 2030-luvulla muutoksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä kohtaan voi tuoda paineet edistää yhtenäisyyden tavoittelua esimerkiksi yhteistyöaluetasoisesti, mikäli kansallinen ohjaus tätä edellyttää. Lisäksi teknologisen kehityksen seurauksena ensi vuosikymmenellä voi nousta tavoitteita seuraavan sukupolven tietojärjestelmien käyttöönotoille. Kansainvälisesti käynnissä olevat muutokset, kuten eurooppalaisen terveysdata-avaruuden3 edistäminen, asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen kansainvälisesti sekä tekoälyn kasvava rooli, saattavat luoda paineita myös Suomessa uudenlaisille ratkaisumalleille asiakas- ja potilastietojärjestelmien saralla.
Tarkempia tietoja tilannekuvasta voi pyytää asiantuntijoiltamme:
Viitteet:
