Yksi NBA-hankkeen keskeisistä teemoista on ollut ennakointia tukevien toimintamallien kehittäminen. Työtä on tehty työpajoissa, yhteiskehittämisen tilaisuuksissa ja asiantuntijakeskusteluissa hyödyntäen hyvinvointialueiden kokemuksia sekä asiakas- ja palveluohjauksen käytännön tarpeita. Kehittämisen tavoitteena on ollut luoda yhteinen näkemys siitä, millaisin keinoin ennakointia voidaan hyödyntää osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja.
Erityistä huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeiden ennakointiin. Väestön ikääntyessä kasvaa myös tarve tunnistaa toimintakyvyn muutoksia ja palveluiden tarpeen lisääntymistä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Ennakoinnin avulla pyritään tukemaan ammattilaisten mahdollisuuksia havaita muutoksia asiakkaan tilanteessa jo ennen kuin ne johtavat merkittäviin hyvinvoinnin heikkenemisiin tai palvelutarpeen kasvuun.
Työskentelyn aikana on tunnistettu useita erilaisia ennakoinnin näkökulmia. Näitä ovat esimerkiksi toimintakyvyn muutosten tunnistaminen, palvelutarpeen kehittymisen ennakointi, turvallisuuteen ja riskitekijöihin liittyvien tilanteiden havaitseminen sekä sellaisten heikkojen signaalien tunnistaminen, jotka voivat viitata asiakkaan tilanteen muuttumiseen. Monissa tapauksissa tieto asiakkaan tilanteesta muodostuu useista eri lähteistä, jolloin kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla haastavaa. Ennakoinnin tavoitteena on tukea tämän tiedon kokoamista ja hyödyntämistä siten, että asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kehittämistyössä on noussut esiin yhteinen näkemys siitä, ettei ennakointi tarkoita yksittäistä teknologista ratkaisua tai järjestelmää. Sen sijaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jossa tiedon hyödyntäminen, toimintatavat, ammattilaisten osaaminen ja teknologiset ratkaisut muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Ennakoinnin onnistuminen edellyttää sekä laadukasta tietopohjaa että selkeitä toimintamalleja, joiden avulla havainnot voidaan muuttaa käytännön toimenpiteiksi.
Tietopohjan kehittäminen keskeisessä roolissa
Toimintamallien rinnalla hankkeessa on tarkasteltu myös ennakoivan toiminnan edellyttämää tietopohjaa. Työssä on selvitetty, miten erilaisia havaintoja, mittareita, tapahtumatietoja sekä ammattilaisten tekemiä arvioita voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin asiakas- ja palveluohjauksen tukena. Keskeisenä tavoitteena on ollut tunnistaa sellaisia tietokokonaisuuksia, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaisvaltaisempi kuva asiakkaan tilanteesta sekä siihen mahdollisesti liittyvistä muutoksista.
Samalla hankkeessa on tarkasteltu tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödyntää teknologisia ratkaisuja ennakointia tukevan tiedon tuottamisessa, visualisoinnissa ja päätöksenteossa. Teknologian roolina nähdään erityisesti ammattilaisten työn tukeminen, ei korvaaminen. Ratkaisujen tavoitteena on auttaa ammattilaisia tunnistamaan olennaisia havaintoja, priorisoimaan toimenpiteitä sekä kohdistamaan resursseja mahdollisimman vaikuttavasti.
Pilotointi tuo kehittämistyön käytännön arkeen
Syksyllä käynnistyvä pilotointivaihe on tärkeä askel hankkeen etenemisessä. Pilotoinnin aikana toimintamalleja ja niiden tueksi suunniteltuja ratkaisuja kokeillaan käytännön työssä hyvinvointialueiden toimintaympäristöissä. Pilotointi mahdollistaa toimintamallien arvioinnin aidossa käyttötilanteessa sekä tarjoaa arvokasta tietoa niiden hyödyistä, kehittämistarpeista ja käyttöönoton edellytyksistä.
Tähän mennessä työn tuloksena on syntynyt ensimmäinen yhteenveto ennakointia tukevista toimintamalleista, niiden keskeisistä periaatteista sekä ennakoinnin mahdollisuuksista asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä. Kehitystyö jatkuu kuitenkin edelleen. Pilotoinnista kerättävien kokemusten avulla toimintamalleja tarkennetaan, niiden vaikuttavuutta arvioidaan ja yhteistä raportointia täydennetään.
Pitkän aikavälin tavoitteena on muodostaa hyvinvointialueille käytännönläheinen ja laajasti hyödynnettävä kokonaisuus, joka tukee siirtymää reaktiivisesta toimintatavasta kohti ennakoivampaa, asiakaslähtöisempää ja vaikuttavampaa asiakas- ja palveluohjausta. Näin voidaan vahvistaa hyvinvointialueiden kykyä vastata tulevaisuuden palvelutarpeisiin sekä tukea asiakkaiden hyvinvointia entistä oikea-aikaisemmin ja tehokkaammin.