Terveys- ja hoitosuunnitelma on potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen työkalu. Sen avulla suunnitellaan ja koordinoidaan hoitoa sekä arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Paitsi suunnitelman laatimiseen myös sen ajan tasalla pitämiseen tarvitaan aikaa – ja juuri sitä ei tahdo resurssipulasta kärsivässä terveydenhuollossa olla.
Terveys- ja hoitosuunnitelma on THL:n määrittelemä dokumentti. THL suosittaa terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä ainakin silloin, kun potilas käyttää paljon palveluja tai hänellä on pitkäaikaista seurantaa ja/tai hoitoa vaativa sairaus. Suunnitelma kannattaisi THL:n mukaan tehdä myös silloin, jos potilaan akuutti vaiva edellyttää useamman tahon tutkimuksia ja/tai hoitoa. Perusteeksi terveys- ja hoitosuunnitelman laatimiseen riittää sekin, että potilas haluaa itselleen sellaisen.
Terveys- ja hoitosuunnitelmaan kirjataan potilaan perustiedot, hoidon tarve, tavoite ja keinot sekä suunniteltu tuki, seuranta ja arviointi. Suunnitelmassa tulee olla myös terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot ja mahdolliset lisätiedot.
Vastuu on perusterveydenhuollossa
Tilannekuva UNAn yhteydessä on THL:n määrityksiin pohjautuva terveys- ja hoitosuunnitelman toteutus, joka auttaa suunnitelman laatimista. Se tuo helpotusta myös sairaus- tai toimipistekohtaisten suunnitelmien ja esitietojen näkemiseen. Käyttöliittymä mahdollistaa tarvittaessa muun muassa hoitoon liittyvät aiempaa tarkemmat kuvaukset hoidolle ja sen syille. Tilannekuva UNAn suunnitelma arkistoituu Kantaan YHOS-näkymälle, ja Omakannan kautta se näkyy potilaalle.
Tilannekuva UNAn yhteydessä on THL:n määrityksiin pohjautuva terveys- ja hoitosuunnitelman toteutus, joka auttaa suunnitelman laatimista. Se tuo helpotusta myös sairaus- tai toimipistekohtaisten suunnitelmien ja esitietojen näkemiseen.
Tilannekuva UNAn käyttöönottojen perusteella näyttää siltä, että vastuu terveys- ja hoitosuunnitelman tekemisestä on perusterveydenhuollossa. Sen vastuulla on myös huomata, milloin suunnitelman tekemiselle on ylipäätään tarvetta. Käyttäjäkokemukset kertovat myös, että suunnitelman ylläpito edellyttää toimintatapojen – kuten oman hoitajan ja lääkärin roolien – sopimista.
Suunnitelman ensimmäisen version tekemiseen olisi yleensä syytä varata riittävästi aikaa. Terveyskeskuksissa kipuillaan kuitenkin aikataulupaineiden ja hoitosuhteiden jatkuvuuteen liittyvien puutteiden kanssa, eikä ylimääräistä aikaa tahdo olla. Pelkästään potilaan esitietoihin perehtyminen voi olla haastavaa, kun tiedot ovat eri järjestelmissä. Potilaan omien tavoitteiden selkeytyminen ei aina onnistu kerralla.
Ketterää kehitystä kokemusten pohjalta
UNA Oy:n terveys- ja hoitosuunnitelma -sovellus on suunniteltu yhteistyössä kentän asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut ratkaisu, joka madaltaa kynnystä suunnitelmien tekemiseen. Nyt UNA-omistajat voivat ottaa ratkaisun käyttöön alueillaan.
Sovelluksen kehittämistä jatketaan ketterästi käyttäjien kokemusten pohjalta. Tämän vuoksi UNA kannustaa kokeilemaan työkalua ja antamaan palautetta.
THL keräsi viime vuoden aikana palautetta terveys- ja hoitosuunnitelman käytöstä, ja se on arvioimassa suunnitelman jatkokehitysmahdollisuuksia. UNA on kehityshankkeessa aktiivisesti mukana. Se pyrkii omalta osaltaan tuomaan esiin sekä uusia että jo hyväksi havaittuja ratkaisuja. UNAn mukanaolo tarkoittaa myös sitä, että THL:n mahdolliset muutokset suunnitelmaan voidaan toteuttaa UNA-ratkaisuihin nopeasti.
