Yhä useampi mittaa hyvinvointiaan ja terveyttään teknologisten laitteiden avulla. Erilaiset arkielämän mittaukset antavat meille arvokasta tietoa hyvinvoinnistamme. Mutta vaikka teknologia mahdollistaa tietojen keräämisen, niiden hyödyntäminen on terveydenhuollossa vielä alkutekijöissään.
Älyteknologian sekä sähköisten palveluiden kehitys avaa uusia mahdollisuuksia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista tuotetun tiedon hyödyntämiselle. Älylaitteilla kerätyt tiedot arjen rutiineista ja terveydentilasta voivat tarjota uudenlaisen näkökulman koko terveydenhuoltoon.
Tiedon selkeys korostuu
LUT-yliopiston tuotantotalouden diplomi-insinööriopiskelija Nina Tyni selvitti diplomityössään terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä potilaan tuottamien tietojen merkityksestä ja käytöstä terveydenhuollon prosesseissa. Diplomityö tehtiin UNA Oy:n toimeksiannosta. Diplomityön keskiössä oli selvittää, miten ihmisten terveydestään ja hyvinvoinnistaan keräämiä tietoja voisi hyödyntää. Työssä pohdittiin myös, millaisia esteitä tietojen käyttöön liittyy.
Diplomityön perusteella potilaiden itse tuottamilla tiedoilla voisi olla terveydenhuollossa varsin merkittävä rooli. Tietojen avulla olisi mahdollista nopeuttaa diagnosointia, reagointia terveydentilan muutoksiin ja hoidon aloittamista sekä mahdollistaa ennaltaehkäisyä ja hoidon kohdentamista. Samalla potilas voisi ottaa aiempaa aktiivisemman roolin oman terveytensä hallinnassa.
Tietojen hyödyntämisessä korostuu potilaan tuottaman tiedon selkeys. Diplomityössä haastatellut ammattilaiset toivovat potilaan tuottaman tiedon olevan helposti saatavilla. Se pitäisi saada sähköisen potilastietojärjestelmän kautta valmiiksi analysoituna, esitettynä selkeästi ja nopeasti luettavassa graafisessa muodossa. Samalla potilaan tulisi pystyä hallitsemaan omia tietojaan ja päättämään niiden jakamisesta ammattilaisten kanssa.
Tietojärjestelmät avainroolissa
Diplomityössä havaitut tärkeimmät esteet tietojen käytölle olivat tiedon huono liikkuvuus ja tietojärjestelmien käytettävyys, liian suuri tietomäärä, mittausmenetelmien sopimattomuus potilaalle ja ajan puute. Ilman näihin asioihin puuttumista tiedon saaminen ja jakaminen on ongelmallista.
Potilaan tuottamien tietojen yhdistäminen terveydenhuollon prosesseihin vaatii esteiden poistamista, asenteiden muutosta ja prosessien uudelleensuunnittelua. Tietojärjestelmät ovat avainasemassa, jotta potilaan tuottamia tietoja voidaan hyödyntää. Lisäksi on varmistettava, että tuotetaan tarpeellisia tietoja esimerkiksi potilasryhmille määritetyillä tietopaketeilla. Kun tarvittavat tiedot ovat saatavilla, ne tulee liittää osaksi potilaiden hoitosuunnitelmia.
Ihmisten itsestään tuottamat tiedot ovat todennäköisesti terveydenhuollon tulevaisuutta. Niiden avulla on mahdollista saada potilas nykyistä aktiivisemmaksi osallistujaksi omassa hoidossaan ja antaa ammattilaiselle tärkeää tietoa potilaan arkielämästä. Kun potilas työskentelee yhdessä ammattilaisen kanssa ja tietojärjestelmät tukevat tiedon liikkuvuutta sekä hyödynnettävyyttä, terveydenhuollon palveluja on mahdollista kehittää yksilöllisiksi ja kohdennetuiksi.
Tyni, Nina (2023): Potilaan tuottamien tietojen hyödyntäminen terveydenhuollon prosesseissa
Lisätietoja:
Nina Tyni, digitaalisten palveluiden diplomi-insinööriopiskelija, LUT, 040 838 4531, ninatyni(at)outlook.com
Juha Rannanheimo, kehitysjohtaja, UNA Oy, 040 808 0768, juha.rannanheimo(at)unaoy.fi
