Useat hyvinvointialueet ovat parhaillaan isojen muutosten äärellä, niin toiminnallisesti kuin tietojärjestelmienkin osalta. Tietojärjestelmien olisi pystyttävä tukemaan toiminnan muutosta kattavasti, vaikkakaan vielä ei ole kaikilta osin selvää, millaisessa toimintaympäristössä tietojärjestelmien tulevaisuudessa tullaan käyttämään. Toisaalta muutoksia ja kehittämistä on tehtävä nopeasti, jotta kehittämisvelan kuromiseen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet saadaan käyntiin.
Alkuvuosi 2023 on ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Hyvinvointialueet saatiin pystyyn ja vähitellen on alettu kääntämään katsetta kohti sote-uudistuksen tavoitteiden lunastamista. Keväällä on pidetty myös eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut, sieltä tulevat vaikuttamistoimet tuovat jatkoon omat ominaispiirteensä.
Parhaillaan tehdään tietojärjestelmien alueellista yhtenäistämistä, mutta toisaalta pitäisi jo kyetä tukemaan entistä paremmin sote-toiminnan kehitystä ja digitalisaatiota. Haasteeksi on tunnistettu, että lyhyen aikajänteen tarkastelulla ei pystytä pureutumaan nykyisten ongelmien juurisyihin ja luodaan pahimmassa tapauksessa rajoitteita tulevaisuuden kehittämiselle.
Näiden haastavien yhtälöiden ratkaisemiseksi UNA-yhteistyössä on jatkunut APTJ-tulevaisuusfoorumi teemalla ”Kohti onnistuneita ja vaikuttavia järjestelmäuudistuksia”. Foorumi on tarjonnut aktiivista keskustelua hyvinvointialueiden tilanteesta, muutoksista ja suunnitelmista. Lisäksi UNA Oy:n asiantuntijat ovat tuottaneet tietojärjestelmäkehityksen suunnitteluun työkaluja, näkemyksiä ja materiaaleja, sekä järjestetty hankintakoulutusta tukemaan käynnissä ja tulossa olevia hankintoja.
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tilanne hyvinvointialueilla
Asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta tapahtuu juuri nyt paljon.
Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa tietojärjestelmien tilanne on isolla osalla hyvinvointialueista pirstaleinen. Pirstaleisuus juontuu ennen hyvinvointialueuudistusta kuntakohtaisesti käytössä olleista järjestelmistä. Tarvitaan tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja päällekkäisyyksien purkamista, jotta tiedon, asiakkaiden ja ammattilaisten liikkuvuus voidaan mahdollistaa kuin myös päästä eroon useiden samaan tarkoitukseen käytettävien tietojärjestelmien kustannuksista
Pidämme yllä APTJ-kehittämisen tilannetta, jotta alueet näkevät, mitä toimia eri hyvinvointialueilla on menossa. Kartta- ja koontikuvien avulla nähdään helposti valmisteilla tai käynnissä olevia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon tietojärjestelmien kehittämistoimia hyvinvointi- sekä yhteistyöaluekohtaisesti.
Kuva: APTJ-yhtenäisyyden tilanne
Yleistäen voidaan todeta, että nyt edetään vaiheittaisen uudistamisen mallilla. Isoihin hankkeisiin ja suuriin investointeihin ei ole varaa. Toisaalta tämä on johtanut siihen, että äärimmillään tarkastellaan esimerkiksi sosiaalihuollon järjestelmien kehitystä omana kokonaisuutena, ja terveydenhuoltoa erikseen. Järjestelmien uudistamista tehdään useilla alueilla tukeutuen inhouse-toimijan ratkaisuihin tai suorittamiin kilpailutuksiin.
Katseen kääntäminen pitkän tähtäimen kehittämiseen vielä haastavaa
Hankinnat ja kehittäminen etenevät nyt melko epävarmassa maaperässä, mutta eteenpäin on päästävä. Samanaikaisesti olisi jo osin ennakoitava tulevaisuutta, jotta menossa olevat kehitystoimet tuovat tukea siihen, mitä ammattilaiset ja toiminta sekä asiakaspalvelu vaikka viiden tai kymmenen vuoden päästä tarvitsevat. Maailma muuttuu, ja siihenkin pitäisi varautua.
Näin ollen on oleellista varmistua, että nyt etenevillä toimilla ei ainakaan hankaloiteta tulevaa ja alati nopeutuvaa teknologioiden mahdollistamaa kehitystä. On myös huomioitava, että Suomessa myös Kanta-palveluilla ja muilla kansallisilla palveluilla on tärkeä mahdollistava rooli. Mutta hyvinvointialueiden näkökulmasta kansallisten palveluiden kehitys kaipaa vielä paremmin tarpeiden huomiointia ja varsinkin kehittämisen nopeuttamista. Toisaalta myös kansallisen kehitystyön huomiointi hyvinvointialueilla vaatii suunnittelua, sillä paljon jo valmista olisi hyödynnettävissä.
Sote-tietojärjestelmien kehittämistä halutaan tehdä alueiden yhteistyössä, jolloin voidaan jakaa kehityskustannuksia – varsinkin, kun on kyse pitkän elinkaaren omaavista investoinneista. Alueiden yhteiselle kehittämisyhteistyölle on nähty tarve myös tulevaisuudessa, varsinkin tietojärjestelmien käytön ja toimintatapojen yhtenäistämisessä. Hyvinvointialueiden tulisi jatkossa kyetä ohjaamaan kehitystä toiminnan tarpeisiin pohjautuen vieläkin vahvemmin koko tietojärjestelmien elinkaaren ja sopimuskauden ajan.
Yhteistyö saa jatkoa ja kehittyy edelleen syksyllä 2023
APTJ-tulevaisuusfoorumi on saanut osakseen laajaa kiitosta, niin hyvinvointialueilta kuin työssä mukana olleilta sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajilta. Olemme pystyneet edistämään yhteistyötä kehittämisen osa-alueella, jossa se on ollut tarpeellista ja ajankohtaista. Keskustelun ja tiedonjaon lisäksi yhteistyössä on tuotettu joukko konkreettisia työkaluja, joita hyvinvointialueet voivat hyödyntää kehittämisen tukena.
Tähän asti APTJ-tulevaisuusfoorumissa on pääasiallisesti käsitelty asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämisstrategisen tason asioita. Kevään aikana on kuitenkin ollut nähtävillä, että sote-tietojärjestelmien kehittämisen painopiste on siirtymässä varsinaista APTJ:ta täydentäviin kyvykkyyksiin, kuten digitaalisiin palveluihin ja palveluketjujen hallintaan. Tämän muutoksen myötä myös APTJ-tulevaisuusfoorumin fokusta tullaan kääntämään strategisesta APTJ-kehitysnäkymästä enemmän konkreettisten case-esimerkkien kautta teknisiin ja teknologisiin mahdollisuuksiin kattaen laajemmin sote-tietojärjestelmien kehittämiseen ja digitalisaation edistämiseen liittyviä näkökulmia.
Toimintamallina jatketaan nykyisen kaltaisten työpajojen pitämistä. Työpajojen rinnalla tullaan järjestämään erilaisista teemoista syvemmälle porautuvia tietoiskuja ja webinaareja.
Joten kannattaa olla kuulolla, syksyllä jatketaan sote-tietojärjestelmien tulevaisuusfoorumina.
