”Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet tekoälykehittämisen edistämisessä ovat merkittävät – Hyödynnetään muiden oppeja ylpeydellä ja jaetaan tietämystä avoimesti”, summasi Henri Huttunen Pohjoismaisten yliopistosairaaloiden AI konferenssisin henkeä.
Tukholmassa 25.–26.8. järjestetyssä Pohjoismaisten yliopistosairaaloiden AI-konferenssissa julkaistiin Euroopan ja ehkä koko maailman ensimmäinen maiden rajat ylittävä tilannekuva ”Nordic AI Health Map”. Se kokoaa yhteen sote-sektorin tekoälykehittämisen kohteita Pohjoismaiden osalta. Tilannekuvan ensimmäinen versio sisältää lähes 900 tekoälyaloitetta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa. Tilannekuvan ydinajatuksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja helpottaa pohjoismaisten päättäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden oppimista toisiltaan sen sijaan, että samoja ongelmia yritetään ratkoa erikseen.
Tilannekuvasta nähdään, että Suomen hyvinvointialueiden tekoälykehittäminen on linjassa Pohjoismaiden kehityksen kanssa. Joskin on huomioitava, että tiedonkeruun kattavuus ei kaikissa maissa vielä aivan samalla tasolla kuin Suomessa. Meillä kehityskohteita on kerätty yhteen hyvinvointialueiden tekoälyverkostossa jo kaksi vuotta. UNA vastaa tiedonkeruun fasilitoinnista ja Henri on sovittanut kansalliset tiedot Pohjoismaiseen tietomalliin.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme edelläkävijä tuotantokäyttöön tähtäävässä kehittämisessä. Noin puolet käynnissä olevasta tekoälykehittämisestä tähtää Suomessa tuotantokäyttöön, kun muualla vasta noin kolmanneksessa kehittämisestä tähdätään tuotantokäyttöön. Käyttötapausluokkien osalta Suomi on edellä hallinnollisen tuen, sosiaalihuollon ja itse- ja omahoidon tekoälyratkaisuissa, kun taas hieman jäljessä kliinisessä hoidossa ja diagnostiikassa, hallinnan ja laadun sekä henkilöstö- ja kapasiteettisuunnittelun tekoälyratkaisuissa.
Konferenssissa korostui yhteinen tahtotila avoimelle tiedonjaolle sekä tarpeille edistää yhteiskehittämistä sekä tekoälyn hyödyntämistä tukevien teknologisten kyvykkyyksien rakentamiselle pohjoismaisella tasolla.
Kannattaakin ottaa Pohjoismainen tekoälykehittämisen tilannekuva käyttöön ja hyödyntää sitä sellaisten kehittämiskohteiden tunnistamisessa, joihin Suomessa ei vielä ole ottauduttu tai joiden ratkaisuun voidaan hakea tukea muista Pohjoismaista. UNA:n asiantuntijat auttavat myös mielellään hyvinvointialueita, niin oman tekoälykehittämisen tiekartan laadinnassa kuin kansallisen ja Pohjoismaisen tekoälykehittämisen tilanteen tulkinnassa.