Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisi maalikuussa verkkouutisen, joka kertoi asiakkaille mahdollisuudesta antaa suostumuksensa asiakas- ja potilastietojen luovuttamisesta ammattilaisten käyttöön. Toukokuun alussa suostumuksensa oli antanut jo lähes 3 000 asiakasta.
”Jaoimme artikkelin somekanavissa, ja heti ensimmäisenä päivänä suostumuksia tuli 200”, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelupäällikkö Sari Nurmivaara.
”Asiakkaat ovat oivaltaneet hyvin, mikä ajatus tässä on taustalla.”
UNAn kehittämä Tilannekuva kokoaa potilaan tiedot tämän suostumuksella yhteen näkymään, jotta sote-ammattilainen pystyisi muodostamaan kattavan kuvan asiakkaan ja potilaan tilanteesta.
Kyseessä on ensimmäinen ratkaisu, joka kerää koko sote-palveluketjun tiedot ammattihenkilöiden käyttöön.
Erilliset asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät ole mahdollistaneet yhtenäisen sote-tiedon keräämistä samaan paikkaan.
”Vastaavaa palveluketjun tietojen koostamista on yritetty useassa potilastietojärjestelmässä. UNA Tilannekuvan erona on, että tämä järjestelmä ei ole sidoksissa kaupalliseen toimintaan ja tiettyyn toimijaan”, lääkäri ja UNAn erityisasiantuntija Arto Virtanen sanoo.
Kaikki hyötyvät
Kun asiakkaat ja potilaat asioivat eri palveluntuottajilla, kuten terveysasemilla, erikoissairaanhoidossa, kotisairaanhoidossa ja työterveyshuollossa, tutkimuksia ja hoitosuunnitelmia kirjataan eri järjestelmiin. Ongelma on, että tieto ei liiku terveyden- ja sosiaalihuollon järjestelmien välillä saumattomasti. Seuraavalla hoitavalla ammattilaisella ei aina ole näkymää tietoihin.
Tietojen kokoamisen hyöty näkyy ajankäytössä, mutta myös parempana kommunikointina asiakkaan kanssa ja sitä kautta hoitotuloksissa sekä yleisessä ilmapiirissä.
”Lääkärin vastaanottoaika on noin 15–20 minuuttia,” Virtanen kertoo. ”Tuosta ajasta prosentuaalisesti suhteettoman suuri osuus kuluu erilaisten lupien kysymiseen, tietojen hakemiseen ja käyttöliittymien availuun, jolloin potilas jää vähemmälle huomiolle”
Virtanen on hyödyntänyt kokemuksiaan lääkärinä Tilannekuvan kehitystyössä.
”Erityisesti moniongelmaisen ja laajasti palveluita tarvitsevan ihmisen kohdalla olen miettinyt, miten tämän ihmisen tietoja voisi koostaa. Tätä näkemystä olen tuonut kehitykseen mukaan”, Virtanen toteaa.
Tieto on pirstaleista
Asiakkaasta kertynyt tieto on hajanaista. Tämä aiheuttaa päällekkäistä työtä sekä turhia tutkimuksia ja kokeita.
Ammattilaiset ovat usein riippuvaisia asiakkaan kertomasta. Suuri osa tiedosta kulkee asiakkaiden itsensä mukana.
Kanta-arkistoon kertyy tietoa, mutta se ei ole helposti löydettävissä ja yhtenäistä ammattilaiskäyttöön. Tilannekuvaa voi näyttää asiakkaalle itselleenkin.
Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välissä on muuri, jonka kiertämiseen kuluu suuri työpanos. Toiveena on saada asiakasta hoitavien tahojen suunnitelmat yhtenäisiksi ja samaan näkymään.
”Suunnitelmat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä voivat olla päällekkäisiä ja osin myös ristiriidassa. Tiedon kokoaminen nopeuttaa taudin määrittelyä sekä palvelun ja hoidon suunnittelua”, Nurmivaara täydentää.
Nurmivaara kertoo, että Keski-Suomessa pyritään parhaillaan siirtymään tiimimalliseen työskentelyyn, jossa toteutuisi moniammatillinen näkemys potilaan hoidon suunnittelusta.
”Silloin on tärkeää, että kaikilla on sama näkymä käytössä.”
Teknologian kehityksen harppausta tarvitaan
Virtanen toivoo kehitystyössä loppukäyttäjien ääntä kuuluviin.
”Konsulttien ja omistajien ääni kuuluu, mutta käyttäjiltä kuulisimme mielellämme vieläkin enemmän palautetta.”
Virtasen mukaan rekrytoinnissa käyttäjät ottavat työpaikkaa valitessaan huomioon käytössä olevat tietojärjestelmät.
Nurmivaaran mielestä teknistä kehitystä tarvittaisiin enemmän. Rikas tieto tuottaisi paljon hyvää ammattilaisille, hallinnolle ja asiakkaille.
”Se on tiedolla johtamisen perusta. Myös rivityöntekijää kiinnostaa kustannusvaikutus. Koottu tieto auttaa valitsemaan hoitolinjan, perustelemaan sen asiakkaalle, motivoimaan häntä ja säästämään niin aikaa kuin kustannuksiakin.”
