Lääkärin työn älykkään automatisaation pitäisi olla terveydenhuollon digitalisaation keskiössä. Automatisaatio voi kohdistua tiedon keruuseen ja arviointiin, työsuoritukseen tai hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Potilaan rooli muuttuu automatisaation mahdollistajaksi.
Potilaalla on kaikki se data, jota lääkäri yhdistää ja soveltaa muista potilaista saatuun ja pääteltyyn tietoon. Potilaan data, hänen subjektiivinen kokemuksensa ja nimenomaan erikseen mittaamansa asiat osin korvaavat, mutta ennen kaikkea täydentävät sitä, mitä aiemmin on havaittu, mitattu, kysytty ja kirjattu vain terveyspalveluissa. Kotimittarit ovat nykyään ammattilaistasoa, ja useimmat osaavat käyttää puhelinta tai tietokonetta. Mittaukset eivät rajoitu paikkaan eikä aikaan.
Omat havainnot ovat sitä käyttökelpoisempia, mitä enemmän muistiinpanojen tekemisen tueksi tuodaan terveydenhuollonkin aiempaa tietoa ja selkeitä kysymyksiä. Kanta avautuu omien hyvinvointisovellusten käyttöön vuoden vaihteessa voimaan tulleen asiakastietolain avulla.
Yhtä lailla tätä päivää olisi yhdistää omat ja terveydenhuollon asiakastiedot samalle ammattihenkilön ruudulle. On vain tahdon ja priorisoinnin kysymys, milloin potilaan tiedot ovat aina ammattihenkilön nähtävissä, kun asiakas niin toivoo. Vähän enemmän tarvitaan lähtödatan standardointia, jotta data olisi myös ammattihenkilön tietojärjestelmän käytettävissä, mutta ehdota diagnoosia -palvelu on toki lähempänä kuin koskaan.
On vain tahdon ja priorisoinnin kysymys, milloin potilaan tiedot ovat aina ammattihenkilön nähtävissä, kun asiakas niin toivoo.
Arjen datan puute on este
Lisädatan ja -tiedon kasaaminen ammattihenkilön saataville on alku, ei ratkaisu. Tarjolle tuotu data ja tieto pitää tuoda ammattihenkilön tarjolle valmiiksi pilkottuna, arvioituna ja katettuna vastaamaan kulloiseenkin kysymykseen. Tämä tekninen kyvykkyys etenee nyt nopeammin kuin tietohallinnolliset päätökset panostaa yhteen tuotavan datan laatuun. Datan laatu perustuu tietoihin mistä, miten, miksi, milloin ja mitä data on.
Ruokarobotti, joka kerää itse datansa ja tietää täsmälleen mitä tietää, voi datansa perusteella ratkaista moninaisia asioita. Kun puhutaan ihmisen diagnostiikasta, terveysriskien hallinnasta tai hoidon valinnasta, dataa pitää yhdistää monesta lähteestä. Potilaan arjen datan puute on keskeinen este ymmärryksen lisääntymiselle. Lisäksi tarvitaan konsensus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasdatan tallennuksen avoimesta ja rikkaasta tietomallista. Ilman datan laadun läpinäkyvyyttä ammattihenkilö ei voi luottaa muiden kuin omiin johtopäätöksiinsä, tukeepa häntä millainen ulkopuolinen äly tahansa.
Tiedon pitää siirtyä lääkärin sijasta
Lääkärin työtä on tehdä potilaskohtaisia havaintoja, valintoja, päätöksiä ja toimenpiteitä, neuvoa ja valmentaa potilasta ja hänen läheisiään sekä tehdä arvioita, pyyntöjä ja suosituksia muille potilaan asioihin liittyville tahoille. Potilas voi itse tehdä monia näistä asioista hyvällä ohjauksella ja edellyttäen, että ammattihenkilö on tarvittaessa apuna. Kun potilas tekee itse, ammattihenkilön kannanotot tarvitsee hänen työvälineensä – ei ammattihenkilön organisaation tietojärjestelmä.
Kun kannanottojen perustelutkin syntyvät usein potilaan arjen datasta, pitäisikö lääkärin käyttääkin potilaan tietojärjestelmää, koska se tietää potilaasta enemmän? Lääkärin teon vaikutus näkyy potilaassa. Jos potilas on osa terveydenhuollon seurantatiedon lähteitä, iso osa erikseen järjestettyä muuta kuin korkean teknologian laitteilla toteutettavaa seurantaa jää turhaksi.
Lääkärin kannalta on kuitenkin kestämätöntä, jos hän vaihtaisi nykyistäkin useammin järjestelmää potilaan ja/tai sairauden ja työnantajan eri palveluiden perässä. Entäpä jos siirtyvä elementti olisikin tieto? Lääkärin työn ohjaus ja toteutuksen tuki yhdellä järjestelmällä, mutta merkinnät kaikkialle sinne minne potilas, asiakassuhde, työsuhde, laki ja asetus määräävät?
Hoidon vaikutus on jatkuvuutta
Hoidon vaikutuksen kesto on asiakkaan kannalta jatkuvuutta. Hoidon vaikutus saattaa näkyä heti ja hävitä esimerkiksi potilaan unohduksen kautta. Hoidon vaikutus voi syntyä vasta ajan kuluessa, kun kukaan ei enää osaa yhdistää sitä hoitoon. Jatkuvuus voi tarkoittaa tukea vaikutuksen säilymiselle tai syntymiselle. Ammattihenkilöltä vaadittu niin sanottu lakisääteinen hoidon dokumentaatio edustanee yritystä tukea hoidon jatkuvuutta paperin tarjoamin keinoin, mutta vaikutuksen havaitsemista se ei tue.
Jatkuvuus tarkoittaa lääkärin kannalta sitä, että potilaan aiempi historia, hoito ja priorisoinnit ovat muiden ammattihenkilöiden käytössä. Hoito voi jatkua siitä, mihin on päädytty. Tämä on samaa sukua kuin liike-elämästä lainattu termi palvelumuotoilu. Seuraavat palvelut jatkuvat ja muotoutuvat potilaan tämänhetkisen tarpeen, historian ja nykyisyyden pohjalta. Kaikissa näissä jatkuvuuden ilmentymisissä tarvitaan paitsi älykästä automatisaatiota, myös potilaan dataa ja tuottamaa tietoa.
Potilaan roolin muutoksen tarve on usein sanoitettu niin, että potilaan pitäisi vastata omasta terveydestään. Kaikki eivät tähän yksin pysty, mutta jokainen kantaa tietoa interventioiden vaikutuksesta. Tämä olennainen lisätieto, tiedon jakaminen ammattihenkilön kanssa ja älykäs automatisaatio mahdollistavat merkityksellisen, ihmisen kokoisen ja vaikuttavan lääkärintyön. Potilaan rooli ei ole siinä tulevaisuudessa enää vain asianosainen tai osallinen vaan terveysdatansa pääasiallinen tuottaja ja tietojensa hyödyntäjä.
