Rutiinien muutos tuo suurimman hyödyn

Yksittäiset keksinnöt mahdollistavat terveydenhuollossa merkittävien asioiden tekemisen. Leikkausrobotin tai sydämentahdistimen kaltaisia laitteita on helppo kiitellä. Tällaisia pisteinnovaatioita tulee markkinoille koko ajan, mutta yksittäiset laitteet tekevät vain yksittäisiä asioita. Ne tekevät ainoastaan niille määritellyn tehtävän ja keräävät siitä samalla dataa. Rutiinien täyttämässä arjessa haasteena on datan hyödyntäminen. Ei tiedetä, mikä data on oikeaa ja mikä väärää.

Data pitää saada ja tallentaa edelleen laitteesta tai sovelluksesta, joka tietää siitä kaikkein eniten. Datan laadussa on keskityttävä tiedon tallentamiseen, jotta tiedetään, mitä se on ja mihin se liittyy. Päivän sana on tekoäly. Ihminen ei saa tallentaa tietoa, jonka jokin laite pystyy tallentamaan luotettavammin ja rikkaammassa muodossa. Ammattilaisen tehtävä on validoida, onko tieto oikein vai väärin, tehdä arvioita ja yhteenvetoja kulloisenkin asiakkaan kohdalla.

Kun keskitytään tiedon laatuun, päästään korjaamaan arjen rutiineja. Päivittäin toistettujen rutiinien muokkaaminen synnyttää lisäarvoa – esimerkiksi aikaa, rahaa, asiakkaan palvelun parantumista tai henkilöstöresurssien säästöä. Datan tallennuksen laadusta puhuminen ei tarkoita ammattilaisten kirjaamistyön lisäämistä vaan vähentämistä.

Vallalla on kuvitelma, että uutta dataa syntyisi vain terveydenhuollon yksiköissä. Siis silloin, kun asiakas on vaikkapa lääkärin pakeilla. Terveydenhuollon dokumentoiman tiedon määrä on kuitenkin rajallinen. Oikeasti uusi tieto syntyy asiakkaan arjessa, ja sen määrää pitää kasvattaa. Nimenomaan sillä kehitetään ymmärrystä asiakkaan terveydestä.

Ennen kuin asiakkaan itsensä kirjaamaa tietoa päästään hyödyntämään, pitää ratkaista joitakin käytännön ongelmia. On esimerkiksi varmistettava, että tietoturva on kunnossa ja että kaikki kirjattava data on tarpeellista. Sen sijaan datan jakamiseen soteammattilaisten kanssa on jo olemassa ratkaisu. Kansainvälisten pankkisiirtojen (IBAN) kaltainen terveystietojen siirtojärjestelmä (IHAN) on luotu, mutta sitä ei ole vielä otettu tuotantoon. Tässä on yhteisen kehittämisen ja päätöksenteon paikka.