Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio tarkoittaa sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään tietojärjestelmiä, informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa ja sähköistä tiedonhallintaa (THL). Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 2023 lopulla julkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian vuosille 2023–2035. Ministeriön visiona on tuoda digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi mahdollistaen kansalaisten omatoimisuuden oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi, tuoden joustavuutta ja tehokkuutta palveluihin kehittyneen teknologian käyttöönotolla sekä järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita laadukkaasti ja kestävästi vaikuttavuustietoon perustuen.
Kirjaaminen on iso osa sosiaalihuollon asiakastyötä, ja laadukas hyvä kirjaaminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Kirjaaminen on paitsi ammattilaisten tärkeä arjen työväline, ennen kaikkea se tekee näkyväksi sosiaalihuollossa tehtävän työn, täsmentää työskentelyn tavoitteet ja auttaa lisäksi asiakasta hahmottamaan omaa elämäntilannettaan ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kirjaamisen avulla voidaan lisäksi seurata asiakastyön vaikuttavuutta. Rakenteiset asiakirjat ovat edellytys yhdenmukaiselle kirjaamiselle sosiaalihuollossa. Rakenteisten asiakirjojen myötä sosiaalihuollossa syntyvää tietoa on mahdollista käyttää ja analysoida myös toissijaisiin tarpeisiin, kuten toiminnan kehittämiseen ja laadukkaaseen johtamiseen niin organisaatiotasolla kuin kansallisestikin. Rakenteisuuden avulla sosiaalihuollon sähköinen tiedonhallinta mahdollistuu.
Lainsäädännöllinen ohjaus on sosiaalihuollon digitalisaation kehittymisen pohja, ja ohjaa toimia haluttuun suuntaan. Sosiaalihuollon palvelunantajien asiakastietolain mukainen velvoite liittyä Kanta-palveluiden käyttäjäksi yhtenäisiä asiakirjoja käyttäen on voimassa ja siirtymäaika on asetettu vaiheittaiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sosiaalihuollon tiedonhallinnan periaatteita ovat lainsäädännönmukaisuus, yhteensopivuus, suositustenmukaisuus ja sidosarkkitehtuurien huomiointi. Näin ollen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien tulee vastata sosiaalihuollon tarpeisiin, ja järjestelmien kehittäminen erityisesti juuri sosiaalihuollon näkökulmasta on aiheellista.
Yhtenäiset asiakirjarakenteet, toimivat sosiaalihuollolle suunnitellut järjestelmät ja niiden avulla koostetun laadukkaan tiedon käyttö ovat ensiaskeleita sosiaalihuollon digitalisaatiolle, mutta lisäksi sosiaalihuolto tarvitsee uusia digitaalisia innovaatioita, jotka ministeriönkin strategian mukaisesti helpottavat ammattilaisten työtä ja osallistavat asiakkaita oman hyvinvoinnin tukemiseen. Sosiaalihuollon digitalisaatio lienee takamatkalla terveydenhuollon ratkaisuihin nähden, ja sen vuoksi tarvitaan tekijöitä ja resursseja sosiaalihuollon digitalisaation kehittämiseen.
