– Kokouksesta jos toisesta lähdetään sillä ajatuksella, että miten digitalisaatio voi meitä auttaa, Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen sanoo UNAn Sotepuhe-podcastissa.
Digitalisaatiolla ja toimintojen automatisoinnilla on suuri rooli tulevaisuuden sote-kentällä. Hyvinvointialueiden kokouksissa on yhteneväinen näkemys hyödyistä ja siitä, että automatisaatiota tarvitaan, jotta osaajapulasta selvitään.
Digitalisaatiolla haetaan tuottavuutta ja tehokkuutta, mutta myös sujuvampaa arkea ammattilaisille. Onnistuneet ammattilaisten työkalut mahdollistavat asiakkaille parempia palveluita ja palveluväyliä.
– Olemme jo monelta osin menneet 24/7/365-yhteiskuntaan – paitsi julkiset sote-palvelut. Kansalaiset odottavat verovaroilleen vastinetta. Siihen pyyntöön on vastattava, Korhonen sanoo.
Helpot asiat jo ratkaistu
UNA Oy:n kehitysjohtaja Juha Rannanheimo on työskennellyt terveydenhuoltoalan tietojärjestelmien parissa jo parikymmentä vuotta.
– Useat helpot asiat on ratkaistu. Nyt olemme monimutkaisten kokonaisuuksien äärellä. Lainsäädännön kautta tulevat reunaehdot tuovat myös kompleksisuutta ja monia ulottuvuuksia, hitauttakin, Rannanheimo toteaa.
Myös ammattilaisten odotusarvot ovat kasvaneet. Digitaaliset välineet sekä arkipäivän ja vapaa-ajan kokemukset ohjaavat odotuksia työelämässäkin.
– Sote-ammattilaiset ovat vaativaa käyttäjäkuntaa. Totta kai työkalujen tulee olla toimivia, eikä mitään voi tuoda perusteetta, vaan täytyy kertoa, miksi tehdään, mitä tehdään ja mitä sillä tavoitellaan, Rannanheimo kertoo.
Tähtäin vuodessa 2030
Kehitystahti on kova. Korhosen sanoin vuosikymmenet ovat kutistuneet vuosiin, digikehitys jopa kuukausiin.
Rannanheimon tähtäin sote-järjestelmäratkaisujen kehittämiskokonaisuuksissa on vuodessa 2030. Mihin suuntaan asioita pitäisi viedä, jotta silloin oltaisiin paremmassa tilanteessa ja päästäisiin niihin tavoitteisiin, joita UNA-yhteistyössä on lähdetty tavoittelemaan?
Vastauksia ovat esimerkiksi muutosjoustavuus ja ICT- infrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvan kehityksen hyödyntäminen, sekä järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen vaiheittain.
–Teknologian kehitys on nopeaa. Meillä täytyy olla toimintaedellytykset ja tarpeeksi resursseja, jotta saamme hyödyt irti.
UNA on onnistunut omassa kehitystyössään ketterällä mallilla, jolla saadaan ammattilaisten kanssa yhdessä määriteltyjä tarpeita nopealla aikataululla tuotantoon. Seuraavaksi on tulossa vaiheittain ominaisuuksia suunnitelmatietojen hallintaan sekä hoidon ja palveluiden suunnitteluun. Samaa ketteryyttä pitäisi pystyä varmistamaan sote-tietojärjestelmien kehittämisessä laajemmin.
– Tämä vaatii rakenteiden muutosta. Siihen pitäisi kyetä myös hyvinvointialueilla laittamaan panostuksia, jotta tavoitteisiin päästään, Rannanheimo toteaa.
Hyvinvointialueille työrauha
Kehitystyön tuloksena ammattilaisen arkeen tulee varmasti digiapuja, kuten tekoälytyökaluja. Oma ulottuvuutensa on asiakas- ja palvelupolkujen hallinta, jolla hoito- ja palvelusuunnitelmat saadaan asiakkaalle itselleen näkyvämmäksi. Niihin voidaan tuoda myös ennaltaehkäiseviä mahdollisuuksia, kuten potilaan osallistamista ja varhaisempaa puuttumista.
– Nämä ovat sote-uudistuksen isoja tavoitteita. Nyt täytyy tasapainottaa hyvinvointialueiden perustilanne ja sitten kääntää katseet aidosti sote-uudistuksen tavoitteisiin ja sote-integraation edistämiseen, Rannanheimo sanoo.
Jatkossa ratkaisuja rakennetaan keskitetymmin ja yhtenäisemmin hyvinvointialueiden kautta.
– Yhtenäiset hyvinvointialueiden laajuiset ratkaisut ovat myös mahdollisuus siihen, että pystytään nostamaan tietojen hyötykäyttöä, samalla myös tietoturvan ja -suojan tasoa. Yksittäisten pirstaleisten ratkaisujen rooli jää pienemmäksi, Rannanheimo kertoo.
Korhonen toivoo hyvinvointialueille työrauhaa.
– Vielä ei ole johtopäätösten aika. Ei tuomioiden aika, eikä vielä kehujenkaan aika, vaan nyt olisi työrauhan aika, jotta saataisiin nämä hyvinvointialueet toimimaan sillä tavalla kuin on tarkoitus, ja se vie vielä tovin, Korhonen toteaa.
Oikeat tavoitteet
Rannanheimo on iloinen siitä, että ne tavoitteet, joita UNA-yhteistyölle asetettiin jo vuonna 2017, ovat oikeita edelleen: ratkaisuja tarpeeseen toiminnan lähtökohdista teknologisen kehityksen mahdollisuudet huomioiden, asiakaslähtöisyys, yhteentoimivuuden edistäminen ja avoimet rajapinnat.
– Olemme kyenneet edistämään monia asioita. Kun jatkamme samalla polulla, pääsemme tulevaisuudessakin pureutumaan oikeisiin haasteisiin ja tarpeisiin, joita tässä sote-toimintaympäristössä tarvitaan. Ongelmat ja haasteet ovat ratkaistavissa ottamalla niitä askelia johdonmukaisesti.
– Kyllä tästä vielä hyvä tulee!
Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhosen painokkaan ohjeistuksen soten suunnalle kuulet kokonaisuudessaan UNAn Sotepuhe-podcastissa.
Ylemmässä kuvassa: UNAn kehitysjohtaja Juha Rannanheimo.
