– Meidän mielestämme lainsäädännön tulisi jopa velvoittaa tekoälyn käyttö. Muuten emme pääse eteenpäin, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo UNAn Sotepuhe-podcastissa.
Väite on väkevä, mutta niin ovat sotessa ratkaistavat ongelmatkin.
– Nyt pitäisi saada iso vaihde päälle ja hyödyntää potentiaali, jota Suomi tarjoaa. Sotedata pitäisi saada hyötykäyttöön. Datan laatua ja liikkuvuutta täytyy parantaa. Ne ovat pullonkauloja. Tarvitaan kannustimia ottaa uutta teknologiaa käyttöön ja korvata vanhoja toimintatapoja, Tiihonen listaa.
Tekoälyn täytyy palvella hoitotyötä, ei rakenteita
Tekoälyn varaan lasketaan tulevaisuudessa paljon. Automaatio ja koneiden tekemä tiedon käsittely ovat asioita, joiden odotetaan parantavan ja sujuvoittavan ammattilaisten arkea tulevaisuudessa.
Tiihonen kertoo esimerkkejä lääketieteen alueelta, missä tekoäly on jo arkea: röntgenkuvien analysoimisessa ja esimerkiksi patologiassa on pitkälle kehittynyttä tekoälyn käyttöä.
Tiedolla johtamisen tehostaminen toistuu – varsinkin juhlapuheissa. Prosesseissa tekoälyn hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa.
– Dataa kerääviä järjestelmiä on liian usein kehitetty palvelemaan hallintoa ja rakenteita, ei hoitotyön ammattilaisia tai asiakasta. Arjen helpottamisen sijaan hoitajan työstä kuluu kohtuuton aika tietojärjestelmien kanssa taistelemiseen, Tiihonen toteaa.
Datan laatua täytyy parantaa
UNAn johtava asiantuntija Pirkko Kortekangas huomauttaa, että paljon puhutaan siitä, mitä tekoäly mahdollistaa, vaikka enemmän tulisi puhua datan laadusta. Mahdollisuudet avautuvat vasta, kun tekoälyn käytössä on kunnollista dataa. Kortekangas toteaa.
Tekoälyn pitäisi ensiksi auttaa tallentamaan parempilaatuista dataa. Ammattilainen voisi toimia lähinnä tekoälyn valmiiksi etsimän tai päättelemän tiedon tarkastajana. Tekoäly voi myös jatkojalostaa ammattihenkilön analyysiä.
Data pitäisi kerätä sieltä, missä siitä tiedetään eniten. Ihmiselle ei pitäisi jättää datan keräämisen vaivaa. Usein tekoäly ymmärtää raakadataa, ykkösiä ja nollia, paremmin kuin ihminen.
– Pahinta on, jos kirjaamista lisäämällä huononnetaan datan laatua, Kortekangas sanoo.
Datan laatu on yksi pullonkaula ja datan liikkuvuus Tiihosen mukaan toinen. Datan pitäisi voida liikkua paremmin terveysasemien, hyvinvointialueiden ja jopa EU-maiden välillä.
– Dataa ei pidä sitoa rakenteisiin. Olemme esittäneet, että siirtyisimme kansallisesti avoimen lähdekoodin tietomalliin hoitotyön osalta, Tiihonen kertoo.
– Tärkeää on myös antaa terveysdata yksilön omaan käyttöön, mikä edellyttäisi Kannan lupa- ja luovutuskäytäntöjen kehittämistä”, Tiihonen sanoo.
Ratkaisevan käänteen kynnyksellä
Tässä on tulevaisuuden kannalta mullistava asia.
Oman datan saaminen käyttöön kasvattaa oman terveyden riskitietoisuutta, ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia ja kokonaan uuden kansalaistietoisuuden tason. Se muuttaa hoitavan ammattilaisen mahdollisuuksia suunnitella yksilöllisempiä ja oikea-aikaisempia hoitoja.
Meillä alkaa olla siihen valmiudet, Tiihonen toteaa. Ammattilaisten työtä auttaa, jos ihmiset ymmärtävät paremmin omaa terveysriskitietoaan. Viro ottaa riskitietojen seulonnan jo käyttöön. Suomen pitäisi nyt tehdä liikkeitä, jotta emme jää jälkeen.
Kortekangas on koulutukseltaan lääkäri ja neurokirurgi. Hän tietää, kuinka paljon ennaltaehkäisyyn on terveydenhuollossamme satsattu ja kuinka laihoja tulokset ovat olleet. Nyt horisontissa on aivan uudenlaista toivoa.
– Ihminen ei tapaa välittää ”terveysnalkutuksesta”, jos kaikki on hyvin. Mutta kaikilla on hetkiä, jolloin tulee mieleen kysyä. Kun kysyntää on, hetkeen täytyy tarttua. Tässä omiin tietoihin pääsevä, tekoälyyn perustuva ratkaisu, on ainoa realistinen tapa pystyä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Nopea ja laadukas vastaus on keskeinen muutoksen avain.
Oleellista on myös ajattelun muutos. Kortekankaan mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on ajatellut merkittävän tiedon ihmisestä syntyvän hetkinä, jolloin ihminen on hoidossa.
– Emme tarvitse enempää dataa potilaasta, vaan ihmisen arjesta, jotta ymmärrämme, mikä on tärkeää, hän toteaa.
Sote-uudistus on mahdollisuus
Kortekangas näkee soteuudistuksen ongelmat, mutta pitää sitä mahdollisuutena ja hyvänä asiana kansalaislähtöisyyden takia.
– Vanhan lainsäädännön aikana kukaan ei ollut kansalaisen puolella, Kortekangas sanoo.
– Nyt on olemassa organisaatio, joka ottaa vastuuta väestön ja alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja optimoi toimintaansa asiakkaan näkökulmasta. Tämä on se mahdollisuus. Otetaanko tämä koppi? Sitä ei vielä nähdä tai tiedetä.
Oleellista muutoksessa on tieto, joka on muutosta ylläpitävä polttoaine. Se näyttää, mitä nousee esiin väestöryhmien ja yksilöiden tasolla.
– Sote-uudistus mahdollistaa monta asiaa. Isommat hallintokunnat mahdollistavat datan kirjaamisen automaattisesti. Mutta uudistukset ovat juhlapuhetta, kunnes saamme datan tallennuksen kuntoon.
– Se on keskeinen asia tässä ja nyt jatkoa ajatellen.
