– On terveydenhuollon asiakkaalle turhauttavaa, jos hän on moneen kertaan kertonut asiansa eri ihmisille, mutta hoitava henkilö kysyy samoja yhä uudelleen, sanoo neurokirurgi ja UNAn johtava asiantuntija Pirkko Kortekangas.
– Soteammattilaisen pitäisi pystyä saamaan tarvittavat tiedot käyttöönsä helposti.
Kortekankaan edustama UNA toimii suomalaisen sotedigitalisaation suunnannäyttäjänä ja pitkän tähtäimen ajattelijana. Se ajaa digitalisaation keinoin tasavertaista ja laadukasta hoitoa kaikille kansalaisille. Yhtiö on tehnyt vuosia töitä sen eteen, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät saisivat asiakkaan tiedot kulkemaan tehokkaasti ammattilaisten välillä.
Viranomaisasioinnin digitalisaation aste on vasta noin 10 prosenttia. Matkaa paperittomaan arkeen riittää.
Kortekangas muistuttaa, että tammikuussa 2023 aloittaneet hyvinvointialueet on luotu ajamaan kansalaisten etua. Hyvinvointialueilta edellytetään yhteistyötä, joka on kriittistä paljon voimavaroja edellyttävien digitaalisten järjestelmien kehityksessä.
Kortekangas valittelee hitautta, jolla digisiirtymän mahdollisuuksiin on tartuttu.
– Viranomaistoiminnan digitalisaation tilanne on huono, Kortekangas toteaa.
– Tulemme pahasti jälkijunassa asiakkuuden ja palveluiden toimitusketjun hallinnassa liike-elämän eri aloihin verrattuna. Jotta hyvinvointialueiden toiminta ei ajautuisi osaoptimointiin, digitalisaation hyödyt ja arjen sujuminen pitäisi asettaa kehityksen etusijalle.
Tehokkaammin tuloksiin
Kalajoella virkaatekevänä apulaisylilääkärinä ja tartuntataudeista vastaavana lääkärinä sekä rannikkoseudulla ja Oulun eteläisessä osassa koulutusapulaisylilääkärinä työskentelevä Mervi Määttänen näkee toimivan digitalisaation edut arjessa. Hän on Kalajoella Lomake UNA -palvelun lääkäriasiantuntija.
– Se on helppo ja nopea järjestelmä opettaa uudelle lääkärille”, hän sanoo. ”Potilaiden tietoja sisältävät palvelut vievät uuden ammattilaisen perehdyttämisestä usein leijonanosan.
Määttänen kiittelee sitä, että palvelu ohjaa käyttäjäänsä prosessissa eteenpäin. Esimerkiksi pitkittyneiden työkyvyttömyyksien selvittelyt ja niiden lausunnot nopeutuvat.
– Järjestelmä avaa oikeissa kohdissa ohjaavia laatikoita ja kysymyksiä. Tämä on ehdoton parannus, joka muuntuu laadukkaammiksi lausunnoiksi.
Merkittävä osa palvelussa olevista lomakkeista voidaan jo viedä suoraan Kantaan, josta on suora yhteys Kelan ja Traficomin järjestelmiin. Monessa muussa virastossa asiakas saa edelleen paperisia lomakkeita, joita lähetellään edestakaisin.
Määttänen näkee parannuksen entiseen muun muassa sairauspäivärahaa ja kuntoutustukeen tarvittavan perinteisten B-lausuntojen ja nykymallin välillä. A
– A-lausuntojen lisäksi ehdoton parannus entiseen on B-lausuntojen täyttäminen tarkoituksenmukaisesti. Perinteinen lausuntopohja oli suppea ja siinä piti rastittaa sellaisiakin kohtia, joilla ei ollut asian kanssa tekemistä.
Määttänen toivoo, että digitaaliset yhteydet saataisiin auki ainakin Poliisiin sekä digi- ja väestötietorekisteriin.
– Digi- ja väestötietovirasto käsittelee edunvalvonta-asioita, kuten muistisairaan edunvalvontaa. Poliisilta tulee paljonkin lausuntopyyntöjä, kuten ajo- ja ampuma-aseita koskevat luvat. Olisi hyvä, jos voisimme lääkärien virkavelvollisuuden puitteissa nähdä olemassa olevat luvat, joihin voisimme tarvittaessa puuttua, jos vaikka ajokyky muuttuu, hän sanoo.
– Nyt postitamme lausuntoja edestakaisin.
Paperi kuuluu historiaan
Kortekangas näyttää, miten A-todistus eli sairauslomatodistus etenee lääkärin pöydältä Kelaan Una Lomakepalvelussa.
Se käy nopeasti.
Tunnistautumisen jälkeen Kortekangas valitsee valikoista A-todistuksen, asiakkaan vaivaa vastaavan koodin ja määrittelee sairausloman keston. Yhdellä klikkauksella hän lähettää lomakkeen suoraan Kelan etuusjärjestelmään.
Aikaa kuluu alle minuutti.
Kelan etuusjärjestelmään päätynyt lomake voi mennä käsittelyn läpi automatisoituna niin, ettei yhdenkään ihmisen tarvitse puuttua siihen.
– Asiakkaan ei tarvitse muistaa ja nähdä vaivaa lähettää lomaketta eteenpäin, Kortekangas toteaa.
– Ja lääkäri voi käyttää pääasiallisen työaikansa hoitoon, ei kirjaamisiin.
Hyvinvointialue on kansalaista varten
Lomakkeiden automatisointi kuulostaa yksinkertaiselta. Sitä se ei ole. Teknisen ratkaisun tuottaminen edellyttää syvää ymmärrystä hyvinvointialueita ohjaavasta lainsäädännöstä, suomalaisen soten arjesta sekä todellisista kustannuspaineista. Yhteistyö kansalaisen eri asiointiprosesseista vastaavien viranomaisten välillä olisi keskeistä, mutta ei näytä kuuluvan minkään viranomaisen vastuulle.
Lomake UNA on ollut käytössä vuodesta 2019. Vastaavaa terveydenhuollon sovellusta, jonka voi integroida mihin tahansa potilastietojärjestelmään, ei ole.
Kortekankaan mukaan sotesektorin digikehityksessä yhden asian pilottihankkeiden ja projektien sijaan voimat täytyisi ohjata perussoten sujuvoittamiseen.
– Arjen puurtaminen pitäisi saada sujuvammaksi. Toimimaton arki väsyttää ammattilaiset. Tämä on pitkän yhteiskunnallisen ketjun asia, eikä vain soten asia. Olen vähän kateellinen, että liike-elämän puolella on saatu asioita niin hyvin etenemään.
Toimivan sotedigitalisaation loppuhyöty on tasavertainen ja laadukas hoito kaikille kansalaisille. Tehokkaat digitaaliset prosessit ovat kriittisessä asemassa hoidon oikea-aikaisuudessa ja vaikuttavuudessa.
