Huhtikuun alussa Tulevaisuuden sairaala -seminaarissa Ville-Veikko Ahonen (VM) kuvasi hyvinvointialueiden selviytymistä merkittävästä muutosurakasta. Vaikka työtä on vielä paljon, nyt voidaan keskittyä toiminnan muutokseen ja sen ohjaukseen hallinto- ja johtamismallien muodostuttua. Ahonen korosti työrauhan tärkeyttä alueille.
Läheltä seuraten voi vain olla samaa mieltä. Toiminnanmuutos on myös Petri Tuomisen (VM) mukaan yksi keskeisistä tavoitteista, jolla turvataan digitalisaation mahdollistamat hyödyt. Digitalisaatiosta puhutaan ja sen hyödyillä perustellaan investointeja, mutta kustannukset eivät olekaan pudonneet odotetusti. Pintaa syvemmällä tapahtuu kuitenkin paljon, sillä digitalisaatio voi purkaa piilokysyntää. Palvelujen saatavuus paranee, mutta kustannukset eivät putoa. Kokonaisuus hyötyjen saamiseksi onnistuu vain siten, että henkilöstö muokkaa toimintamalleja ja käytännön toimintatapoja mahdollistaen digitalisaation hyödyt. Tämän vuoksi on olennaista, että toiminnanmuutosta ohjataan ja se tapahtuu digitalisaation käyttöönottojen yhteydessä, ei etäohjauksella.
Asiakkuudenhallinta on ollut hyvinvointialueiden kanssa käydyissä keskusteluissa jo pitkään esillä. Sille löytyy useampiakin määritelmiä vastaajasta riippuen. Yksi lähestymistapa on saada parempaa tietoa paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien tilanteiden auttamiseen. Tätä varten on alueiden yhteistyössä määritelty Tilannekuva UNA, joka kokoaa laajan tietovalikoiman ammattilaiselle. Tämä mahdollistaa asiakaan kokonaiskuvan muodostamisen ja tukee tarvittavaa palvelu- tai hoitopäätöstä. Tilannekuvan käytöstä on olemassa jo lukuisia hyviä käyttötapauksia, joiden avulla digitalisaation hyötyjä todennetaan.
Yksi näkökulma hyötyihin on kustannustehokkuus. Tarjoamalla tarvittavat tiedot nopeasti tilanteeseen ammattilaiselle, mahdollistuu ketterä asioiden hoitaminen. Toinen näkökulma on se, että alueiden välisellä yhteistyöllä on saatu aikaan varsin kustannustehokkaasti toimiva ratkaisu. Yhteistyö siis kannattaa.
Iso kysymys onkin kansallisen tason yhteistyössä se, että onko tahtotilana luoda erilaisia variaatioita samaa tarkoitusta palvelevasta ratkaisusta. Vai voisiko olla mielekkäämpää koordinoida toimintaa siten, että hyödynnetään jo kertaalleen tehtyä ja ohjataan kehityspanostusta asioihin, jotka vielä odottavat ratkaisuaan. Laajalla ict-kumppaniverkostolla on varmasti paljon tarjottavaa alueiden toiminnan kehittämiseen ja välttämällä päällekkäistä tekemistä saadaan kuitenkin paras tehokkuus ja hyöty hyvinvointialueille.
Kutsun kaikkia toimijoita ja hyvinvointialueita laajaan yhteistyöhön, jossa resurssit ovat taloudellisesti tehokkaassa käytössä ja luodaan kansalaisille parempaa palvelua ja siten hyvinvointia! Parempaa siis näkyvissä yhteistyön avulla!
